Kuinka monta ihmistä on koskaan asunut maan päällä?

Tämä artikkeli on päivitetty versio PRB: n verkkosivuston yhdestä suosituimmista ominaisuuksista. Siinä arvioidaan koskaan syntyneiden ihmisten määrä. Teimme tämän arvion ensimmäisen kerran vuonna 1995, päivitykset vuosina 2002, 2011, 2018 ja 2020.

”Moderni” Homo sapiens (eli ihmiset, jotka olivat suunnilleen sellaisia kuin olemme nyt) käveli ensin maapallolla 50000 vuotta sitten. Siitä lähtien yli 108 miljardia lajimme jäsentä on koskaan syntynyt Population Reference Bureau (PRB): n arvioiden mukaan. Ottaen huomioon nykyisen maailmanlaajuisen noin 7,5 miljardin populaation (perustuen viimeisimpään arvioomme vuodesta 2019) ), se tarkoittaa, että nykyisin elossa olevat meistä edustavat noin 7 prosenttia ihmisten kokonaismäärästä, jotka ovat koskaan eläneet.

PRB arvioi, että vuoteen 2050 mennessä noin 113 miljardia ihmistä on koskaan asunut maan päällä.

Varmasti koskaan eläneiden ihmisten määrän laskeminen on osa tiedettä ja osittain taidetta. Väestötietoja ei ole olemassa 99 prosentilla ihmisen olemassaolosta. Joitakin oletuksia esihistoriallisista populaatioista voimme kuitenkin saada karkea idea tästä historiallisesta luvusta (katso taulukko 1).

Taulukko 1. Kuinka monella ihmisellä on koskaan L ived?

Huomautuksia: Lihavoituna näkyvät numerot ovat vuoden 2019 päivityksistä. Arviot koskaan syntyneistä koskevat vain eläviä syntymiä; kuolleita syntymiä ei lasketa.
Lähde tammikuulle 2020: Päivitys: Toshiko Kaneda, Charlotte Greenbaum ja Kaitlyn Patierno, 2019 World Population Data Sheet (Washington, DC: Population Reference Bureau, 2019); Yhdistyneiden Kansakuntien väestöjako, Maailman väestönäkymät: Vuoden 2017 tarkistus (New York: Yhdistyneet Kansakunnat, 2017).

Mitä voimme arvioida väestöstä esihistoriaan ja historiaan?

Mikä tahansa arvio koskaan eläneiden ihmisten kokonaismäärästä riippuu olennaisesti kahdesta tekijästä: ihmisten uskotaan olleen maapallolla ja ihmisten keskimääräisestä koosta eri aikoina.

Korjaus aika, jolloin ihmissuku todella syntyi, ei ole suoraviivaista. Hominidit kävivät maapallolla jo useita miljoonia vuosia sitten, ja Homo sapiensin esi-isät ilmestyivät ainakin jo 700 000 eaa. Yhdistyneiden Kansakuntien väestökehityksen määrittävien tekijöiden ja seurausten mukaan nykyaikaiset Homo sapiens -lajit ovat saattaneet esiintyä noin 50000 eaa.

Maatalouden alkaessa, noin 8000 eaa., Maailman väestö oli jossain määrin 5 miljoonaa. (Taulukossa on erittäin karkeita lukuja, jotka edustavat keskiarvoja Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden lähteiden arvioiden vaihteluväleistä.) Hidas väestönkasvu 8000 vuoden aikana – arviolta 5 miljoonasta 300 miljoonaan vuonna 1 CE – johtaa erittäin matalaan, vain 0,0512 prosentin kasvuvauhtiin vuodessa. Tämän ajanjakson aikana on vaikea saada aikaan maailman keskimääräistä väestökokoa. Todennäköisesti eri alueilla asuvien ihmisten populaatiot kasvoivat tai vähenivät vastauksena nälänhätään, eläinlaumojen mielikuvituksiin, vihamielisyyksiin sekä muuttuviin sää- ja ilmasto-oloihin.

Elämä oli joka tapauksessa lyhyt. Elinajanodote syntymän yhteydessä oli todennäköisesti keskimäärin vain noin 10 vuotta suurimmaksi osaksi ihmiskunnan historiaa. Arviot keskimääräisestä elinajanodotteesta Ranskan rautakaudella (vuodesta 800 eaa. – noin 100 eaa.) Ovat olleet vain 10 tai 12 vuotta. Näissä olosuhteissa syntyvyyden olisi oltava noin 80 elävää syntymää 1000 ihmistä kohti, jotta laji säilyisi hengissä. Tämän näkökulmasta katsottuna korkea syntyvyys olisi nykyään noin 45-50 elävää syntymää 1000 asukasta kohden, ja sitä havaitaan vain muutamissa Afrikan ja useissa Lähi-idän maissa, joissa on nuoria väestöjä.

Syntymämme korko-olettama vaikuttaa suuresti arvioon koskaan asuneiden ihmisten määrästä. Pikkulasten kuolleisuuden modernin ihmiskunnan varhaisimpina päivinä uskotaan olevan erittäin korkea – ehkä 500 lapsikuolemaa 1000 syntymää kohti tai jopa enemmän. Lapset olivat todennäköisesti taloudellinen vastuu metsästäjien ja keräilijöiden keskuudessa, mikä on todennäköisesti johtanut lapsenmurhaan. Näissä olosuhteissa väestönkasvun ylläpitämiseksi tarvitaan suhteettoman suuri määrä syntymiä, mikä nostaisi arvioitua ”koskaan syntyneiden” määrää.

Vuoteen 1 mennessä maailmassa on voinut olla noin 300 miljoona ihmistä. Yksi arvio Espanjan Vähä-Aasiaan ulottuvasta Rooman valtakunnan väestöstä vuonna 14 eaa. on 45 miljoonaa.Muut historioitsijat asettavat luvun kuitenkin kaksinkertaiseksi, mikä viittaa siihen, kuinka epätarkkoja väestöennusteita varhaisista historiallisista kausista voi olla .

Vuoteen 1650 mennessä maailman väestö kasvoi noin 500 miljoonaan, mikä ei ole kovin kasvua vuoden 1 eKr. -arvioon verrattuna. Keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti oli tällä kaudella tosiasiallisesti alhaisempi kuin edelliselle vuosille ehdotettu. jakso 8000 eaa. – 1 jKr Yksi syy epänormaalisti hitaaseen kasvuun oli musta kuolema, tämä pelätty rutto ei rajoittunut 1400-luvun Eurooppaan, mutta se on voinut alkaa Länsi-Aasiassa noin 542 jKr.ja levisi sieltä. Asiantuntijat uskovat, että 600-luvulla rutto tuhosi puolet Bysantin valtakunnasta, yhteensä 100 miljoonaa ihmistä. Tällaiset suuret väestökoon vaihtelut pitkiä aikoja lisäävät suuresti vaikeutta arvioida koskaan eläneiden ihmisten määrää.

Vuoteen 1800 mennessä maailman väestö ylitti kuitenkin miljardin rajan, ja se on sittemmin jatkunut kasvamaan nykyiseen 7,5 miljardiin. Kasvu johtuu suurelta osin lääketieteen ja ravitsemuksen kehityksestä, joka alensi kuolleisuutta ja antoi useammille ihmisille mahdollisuuden elää lisääntymisvuotensa.

Kuinka voimme saada 2 miljardista 108 miljardiin?

Arviointi koskaan syntyneiden ihmisten lukumäärästä edellyttää väestökokojen valitsemista eri pisteille antiikista nykypäivään ja oletettujen syntyvyysasteiden soveltamista kullekin ajanjaksolle. Aloitamme aivan alusta – vain kahdella ihmisellä (minimalistinen lähestymistapa!).

Yksi monimutkainen tekijä on väestönkasvu. Nousiko se jollekin tasolle ja vaihteli sitten rajusti vastauksena nälänhädän ja ilmaston muutoksiin? Vai kasviko se tasaisella nopeudella pisteestä toiseen? Emme voi tietää vastauksia näihin kysymyksiin, vaikka paleontologit ovat tuottaneet erilaisia teorioita. Tätä harjoitusta varten oletettiin, että vakaa kasvuvauhti oli voimassa jokaisella ajanjaksolla nykyaikaan asti. Syntyvyysasteeksi asetettiin 80/1 000 vuodessa yhden CE: n kautta ja 60/1 000 2 CE: stä 1750: een. Sittemmin hinnat laskivat 30-vuotiaille nykyaikana.

Tämä puolitieteellinen lähestymistapa tuottaa arvion noin 108,4 miljardista syntymästä modernin ihmiskunnan aamunkoiton jälkeen. Selvästi kausi 8000 eaa. vuoteen 1 on avain lukumme suuruuteen, mutta valitettavasti väestön koosta ei tuolloin ole juurikaan tietoa. Jos aiotaan arvata ollenkaan, menetelmä saattaa aliarvioida syntymien määrän jossain määrin. Oletus jatkuvasta väestönkasvusta aikaisemmalla kaudella voi aliarvioida tuolloin keskimääräisen väestökoon. Ja tietysti myös nykyaikaisen ihmiskunnan saapumisaika planeetalle ennen 50000 eaa. Nostaisi myös lukumäärää, vaikkakaan ei kovin paljon.
Taulukko 2. Tilannekuva populaatiohistoriasta

Arvioimme siis, että noin 7 prosenttia kaikista koskaan syntyneistä ihmisistä on elossa tänään (katso taulukko 2). Se on oikeastaan melko suuri prosenttiosuus ajatellessasi sitä.

Toshiko Kaneda, PRB: n vanhempi tutkija, toimitti arviot siitä, kuinka monta ihmistä on asunut maan päällä. Kiitämme PRB: n entistä vanhempaa demografia Carl Haubia tämän artikkelin alkuperäisen version tuottamisesta.