Kollektiivinen tajuton on termi, jonka psykoanalyytikko Carl Jung on keksinyt ja joka viittaa koko ihmiskunnan jakamaan tiedostamattomaan mieleen. Se koostuu arkkityypeistä, jotka ovat yksinkertaisia esityksiä universaaleista hahmoista ja suhteista. Esimerkkejä arkkityypeistä ovat äiti-lapsi-suhde ja isä-lapsi-suhde.
Kollektiivisen tajuton kehitys
Jung uskoi, että kollektiivinen tajuton oli peritty kokoelma tietoa ja kuvia, joita jokaisella ihmisellä on syntymässä. Ihmiset eivät ole tietoisia kollektiivisen tajuttomuutensa kohteista. Henkilökohtaisen kriisin aikana psyyke voi kuitenkin avata oven kollektiiviseen tajuttomuuteen. Tajuttomassa olevat kuvat ilmenevät usein unissa, ja jungiläiset psykologit olivat erityisen kiinnostuneita unien analysoinnista. Jung uskoi, että unelmat tarjoavat tärkeän ikkunan kollektiiviseen tajuttomuuteen ja että monilla unelmien sisältämillä symboleilla on universaali, yhtenäinen merkitys. Esimerkiksi unelmat syntymästä saattavat edustaa uuden idean syntymistä tai uuden osan kehittämistä itsestäsi.
On keskusteltu siitä, tarkoitetaanko kollektiivista tajutonta tulkita kirjaimellisesti vai symbolisesti. Symbolinen tulkinta ei tarkoita muuta kuin uskoa siihen, että kaikilla ihmisillä on tiettyjä käyttäytymismalleja, kun taas kirjaimellinen tulkinta osoittaa, että mytologian ja muiden kulttuuristen symbolien kuvat ovat jokaisen syntymässä olevan ihmisen perintö. Ensimmäisellä on tieteellistä perustaa, kun taas jälkimmäinen on pseudotieteellinen teoria.
Kollektiivinen tajuton nykyaikaisessa psykologiassa
Kollektiivisen tajuton käsitettä ei yleisesti käytetä useimmissa nykyaikaisissa psykoterapioissa. Unelmaanalyysi on kuitenkin edelleen tärkeä osa joissakin psykoterapiassa, ja unelmien merkitys on yleisesti kiinnostunut. Esimerkiksi sadat verkkosivustot tarjoavat luetteloita unissymbolien merkityksestä. Monet näistä merkityksistä perustuvat Jungin alkuperäisiin tulkintoihin.
Vaikka nykyajan evoluutiopsykologian kenttä ei olekaan jungilainen kenttä, se on pyrkinyt paljastamaan kaikkien ihmisten väitetysti synnynnäisen käyttäytymisen, ja osa kentän väitteistä on esitetty laajalti hyväksytty. Esimerkiksi väitettä, jonka mukaan altruismi esiintyy todennäköisemmin, jos kaksi ihmistä on sukulaisia, on tutkittu perusteellisesti. Nykyaikana Jung saattaa siis väittää, että altruismi on yksi kollektiivisen tajuton arkkityyppeistä.