saamelaiset

Euroopan kaukana pohjoisosassa elävät muinaiset äänet, ainutlaatuiset käsityöperinteet ja tietty kieli rinnalla modernilla tekniikalla. Saamelaiskulttuuri on vanhin kulttuuri suurilla alueilla Pohjois-Norjassa, ja sillä on tällä hetkellä voimakas renessanssi.

Saamelaiset asuvat neljässä maassa: Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, ja Venäjä. Näiden neljän maan kokonaisväestön arvioidaan olevan noin. 80 000, joista noin puolet asuu Norjassa. Hieman alle puolet näistä ihmisistä puhuu saamea. Norjassa Norjan saamelaiset asuvat melkein kaikissa Pohjois-Norjan osissa ja maan eteläosissa Trøndelagissa ja Femundsmarkassa Hedmarkissa.

  • 01
  • 02
  • 03
01: Saamen kieli liittyy uralilaiseen kieliryhmään.

saamen kielet ovat hyvin erilaisia kuin norja.

saamelaiset puhuvat kieltä, joka kuuluu uralilaiseen kieliryhmään, sekä suomen, viron ja Unkarin kieli. Norja ja muut indoeurooppalaiset kielet eivät liity saamen kieleen.

Yhdeksän kieltä muodostuu yhdestä saamelaisesta

Saamen kielellä puhutaan yhteensä yhdeksää erilaista mutta läheistä sukua alueella. Nykyään kolme näistä kielistä on aktiivisessa käytössä Pohjois-Norjassa. Pohjois-Norjan eteläosasta tulevat saamelaiset voivat puhua vaivattomasti lähimpien saamelaisten naapureidensa kanssa Ruotsissa, mutta eivät voi kommunikoida kaukaisesta pohjoisesta tulevien saamelaisten kanssa. Murrosrajat eivät noudata kansallisia rajoja, koska suurinta osaa saamen kielistä puhutaan useissa maissa. Saamen kieli on tällä hetkellä sisäisen Finnmarkin tärkein kieli, ja sitä käytetään myös pienissä yhteisöissä suurimmalla osalla Pohjois-Norjaa sekä joissakin ympäristöissä Pohjois-Norjan kaupungeissa.

  • 01
  • 02
  • 03
01: Tätä telttaa kutsutaan saameksi lavvoksi, ja se on perinteinen tapa asua © Christian Roth Christensen
02: Poronhoito on tärkeä osa nykyistä ja historiallista samikulttuuria. Poronhoito
03: Saamen poronhoitajilla on vuotuinen muuttoliike, joka päättyy pääsiäisen ympärille. © Hætta Opplevelser

Porot, meri ja saami olivat perinteisiä tapoja elämästä

Noin 2600 saamelaista Norjassa elää porojen paimentamisesta, ja suurin osa Pohjois-Norjan alueesta käytetään porojen kasvatukseen. Perinteisesti suurin osa saamelaisista on tukenut itseään kalastamalla, karjankasvatuksella ja metsästyksellä rannikolla, vuonoilla ja sisämaassa sijaitsevien suurten jokien rinnalla. Nykyään suuri osa saamelaisista asuu perinteisten saamelaisalueiden ulkopuolella ja on muuttanut Pohjois-Norjan kaupunkeihin tai Oslon alueelle. Vielä enemmän, he elävät edelleen perinteisillä saamelaisalueilla, mutta ansaitsevat elantonsa modernilla palvelualalla, teollisuudessa, matkailussa ja julkisella sektorilla.

Joik on ainutlaatuinen saamelainen ominaisuus

Saamelaiskulttuurilla on monia ainutlaatuisia ilmaisumuotoja. Joik, yksi Euroopan vanhimmista lauluperinteistä, on elossa ja hyvin. Joik on omistettu henkilölle, eläimelle tai paikalle, ja harmoniat toistavat laulun kohteen ominaisuuksia. Jos haluat jutella jonkun kanssa, kokeile ”liittyä” häneen – sillä on varsin suuri vaikutus!

Saamelaiset ovat monimutkaisia muodin ja käsityön suunnittelijoita

”gákti” , perinteinen saamelaisten vaatetus, on toinen katkeamaton, elävä perinne, mutta sitä käytetään enimmäkseen pukeutumiseen juhliin tai juhliin. Toisin kuin ”kansallispuku-poliisi” voi sanoa, ei ole mitään vikaa mennä omaa tietäsi, ja ”kofte” seuraa muodin vaihteluja. Duoddji on saamen kielen sana ”käsityö”, ja monet käsityötaidon perinteet, kuten tina-kirjonta, helmikirjonta, kengännauhojen kudonta, takkien saumat, puunveisto ja veitsenvalmistus, pidetään huolellisesti. lämpimämpi kuin viimeisimmät pelastuslaitteiden kehitykset ja niitä käytetään ahkerasti, kun lämpötila laskee alle -40.

John Savio saamelaisten taiteiden edelläkävijä

21. päivä Century on tuonut uuden aikakauden saamelaisille

2000-luvulla saamelaiskulttuuri kohtaa modernia maailmaa uudella tavalla. Yksikään saamelaisista ei elä nykyään täysin perinteistä elämää, ja monien näiden alkuperäiskansojen arki näyttää todellakin hyvin uudelta. Samalla kuitenkin kiinnostus joikiin, duoddjiin ja itse kieleen kasvaa nopeasti. Perinteinen joik sekoitetaan nykyaikaisiin rytmeihin. Saamelaisten kansallisteatteri Beaivas, runsas kirjallisuuden tuotanto, saamelaiset tiedotusvälineet ja yleisradiotoiminta käyttävät kaikki saamen kieltä uusilla foorumeilla. Tämä osoittaa, että kielellä ja kulttuurilla on toivoa.

Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät sijaitsevat Karasjokin kylässä Finnmarkissa, ja vierailijat voivat liittyä opastettuun kiertueeseen symbolinen ja arkkitehtonisesti mielenkiintoinen rakennus. Saamelaiskäräjät avattiin ensimmäisen kerran vuonna 1989, ja demokraattisesti valittu parlamentti käsittelee kaikkia saamelaisia koskevia asioita.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka monta saamen kieltä on?

Saamen alueella puhutaan yhdeksää kieltä, joista vain kolmea puhutaan Norjassa. Pohjoissaame on eniten puhuttu, ja sitä esiintyy kaikkialla Tromssassa ja Finnmarkin läänissä sekä pohjoisimmalla Pohjoismaalla sekä lähialueilla Ruotsissa ja Suomessa. Lule saamea puhutaan Tysfjordissa Norjassa ja Jokkmokkin alueella Ruotsissa. Mo i Ranan eteläpuolella ja aina alas Etelä-Norjassa sijaitsevaan Femunden-järveen, eteläsaamelaiset puhuvat jotkut. Ume-saamea puhutaan Ruotsissa Ume-joen varrella, ja pitsaamea puhutaan pitsi-joen varrella. Molempia puhuttiin aiemmin osassa Nordlandin lääniä Norjassa, ja molemmat ovat äärimmäisen uhanalaisia. Kolttasaamea puhutaan koillisimmassa Suomessa, ja aiemmin puhuttiin Kirkkoniemen alueella Norjassa ja Venäjän raja-alueilla. Inari-saamea puhutaan Inari-järven ympärillä Suomessa. Kildin saami on pääkieli Venäjän Kuolan niemimaalla, mutta kätevä voi puhua myös tersaamea.

Minkä uskonnon saamelaiset noudattavat?

Saamilla oli oma kristinusta edeltävä shamanistinen uskontonsa. Myöhäisestä keskiajalta lähtien kristilliset lähetyssaarnaajat olivat aktiivisia saamelaisten alueella. Norjasta ja Ruotsista / Suomesta lähetettiin ensimmäinen katolinen ja 16. C. lähtien saamelaisten alueelle luterilaisia lähetyssaarnaajia. Tanskalais-norjalainen lähetyssaarnaaja Thomas von Westen juurrutti innokkaasti vanhan uskonnon 18. vuosisadan alussa. 16. vuosisadalla venäläiset ortodoksiset munkit muuttivat saamelaiset Venäjällä sekä Norjan ja Suomen rajamailla itäisiksi ortodoksisiksi. 1800-luvulla Ruotsin saamelaisministeri Lars Levi Laestadius innosti vahvaa uskonnollista liikettä, jota monet saamelaiset seuraavat edelleen saamelaisten luterilaisessa osassa. Vanha shamanismi nauttii renessanssista joissakin piireissä.

Voinko sanoa Lapset ja Lappi?

Saamelaiset eivät ole koskaan käyttäneet sanoja Lap ja Lapland. Tätä sanaa käyttivät vain ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten naapurikansat. Usein, mutta ei aina, sitä pidettiin halveksivana terminä. Kun saamen kieli ja kulttuuri saavat enemmän kunnioitusta ja tunnustusta, sanoja saamen kieli (ihmiset) ja saamen kieli (maa) käytetään useammin englanniksi ja kaikilla muilla kielillä. Suosittelemme termejä Sami ja Sápmi Lapin ja Lapin yli.

Miksi saamelaisia kutsutaan joskus suomalaisiksi?

Hämmentävässä mielessä saamelaisia kutsuttiin perinteisesti suomalaisiksi Pohjois-Norjassa. Suomalaisia etnisiä suomalaisia puolestaan kutsuttiin Kveniksi. Suomenkielinen käyttö palaa tosiasiallisesti roomalaiseen aikaan, ja ”suomalaiset” mainitaan vanhassa norjalaisessa runoudessa ja islantilaisissa saagoissa. Vielä nykyäänkin kuulet sen joskus halveksivalla tavalla. Suosittelemme jälleen termiä saamelaiset.

Mitä eroa on sapmin ja saamen välillä?

Sami on ihmisten nimi, joskus kirjoitettu saamiksi tai saameksi englanniksi. Sápmi on saamelaisten alkuperäinen kotimaa saamelaista ääneen lausutaan enemmän tai vähemmän kuin englantia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *