Viime kuussa Leeuwardenin kaupungissa Pohjois-Alankomaissa 34 ihmistä – enimmäkseen miehiä – seisoi oikeudenkäynnissä, syytetty viimeisimmän historian kummallisimmista rikoksista. Rikos oli tehty vuosi aiemmin. Tässä ovat olosuhteet: marraskuun puolivälissä, kuten perinteiden mukaan, Sinterklaasin tai Pyhän Nikolauksen oli määrä saapua Dokkumiin, läheiseen kaupunkiin Friisinmaan alueella. Joka vuosi lapset parveilevat katsomaan, kuinka Sint (Saint) tulee pois veneestään – se on erittäin suosittu televisioitu tapahtuma. Ja joka vuosi yhä useammat aktivistit lähtevät protestoimaan perinnettä vastaan.
Vastalauseita ei ole itse Sinterklaas – joka ratsastaa harmaalla hevosella nimeltä Amerigo ja jakaa syntymäpäivänään lahjoja. Ei, ongelma on Black Pete. Alun perin Black Pete oli Sintille se, mitä Luca Brasi oli Don Corleonelle: hänen lihasmiehensä, hänen valvojansa. Vanhempina aikoina, jos lapset olisivat käyttäytyneet huonosti vuoden aikana, Pete antoi heille ”vaihtaa”. Tai mikä pahempaa, hän työnsi heidät säkkiin ja vei heidät pois. Ikäinen valkoinen mies pelaa Sinterklaasia. Peteä pelaa Myös valkoinen mies, pukeutunut pieniin vaatteisiin ja kasvonsa maalattu mustaksi.
Rasisminvastaiset aktivistit näkevät Black Peten erinomaisena esimerkkinä siitä, kuinka rasismi ja orjuuden jäljet ovat läsnä hollantilaisen kulttuurin tavanomaisissa perinteissä. Viime vuosina värilliset ihmiset ovat alkaneet puhua ja kertoa kuinka usein heitä on verrattu Black Peteen, leikillään tai muuten, ja kuinka loukkaavaa se on. Samaan aikaan itse julistautuneet Black-pro-aktivistit ovat sanoneet, että mustasta eroon pääseminen Pete tai hänen vaihtaminen merkitsisi Alankomaiden kansallisen identiteetin myymistä.
Leeuwardenin tuomioistuimessa syytetyt olivat mustan Peten aktivisteja. Viime vuonna he olivat odottaneet linja-autojen saapumista Mustan Peten vastaisten aktivistien kanssa kapealle osuudelle päätieltä – ja sitten he olivat onnistuneet estämään koko tien autollaan. Nyt heitä syytettiin vapaan mielenosoituksen oikeuden häiritsemisestä.
Oikeudenkäynnissä useat Mustan Peten kannattajat olivat pukeutuneet alueen väreihin, friisiläisillä lipuilla ja puukalusteilla – ikään kuin korostaakseen heidän kulttuuritapojaan. juuret. Sadat paikalliset friisiläiset tulivat tukemaan heitä. Loppujen lopuksi syytetyt tuomittiin 80–240 tuntiin yleishyödyllistä palvelua. He kantoivat rangaistuksensa ylpeänä, kuten taistelun arvet.
Oikeudenkäynti oli toinen esimerkki siitä, mistä on tullut krooninen kansallinen kiista. Aivan kuten Sinterklaas on merkittävä perinne Alankomaissa, niin myös nyt käydään keskustelua Mustasta Petestä. Kesti jonkin aikaa tajuamaan, että hahmossa on jotain irti. Vasta vuosikymmen sitten, kun ulkomaiset tiedotusvälineet alkoivat kirjoittaa tästä, kävi ilmeiseksi, että Black Pete ei ehkä ole ”vain hauska folkloristinen hahmo”, vaan itse asiassa räikeästi rasistinen stereotypia.
Perus- ja vastakeskustelussa on ripaus Dreyfus-asiasta, jossa molemmat osapuolet ovat ylikuumentuneet ja jopa joskus aggressiivisia. Pete-puolue hylkää käsityksen, että Pete ilmentää orjaa ; Sen sijaan he pitävät häntä Sintin ystävällisenä auttajana. Pete-vastaiset puolet huomauttavat, että valkoisen päällikön ja mustan palvelijan suhde on vain siirtomaa.
Pete-kannattajat väittävät, että Pete ei ole musta ollenkaan – hänen kasvonsa on peitetty nokella vain siksi, että hän menee ylös ja alas savupiippuihin tuomaan lahjoja. Pete-vastaiset puolet kysyvät: miksi siinä tapauksessa rasistinen pilapiirros, kiharat hiukset, paksut punaiset huulet ja isot kultaiset korvakorut? pro-Pete-puolue sanoo: hänellä on perinne, totuttele siihen. Pete-vastaiset puolet sanovat: Hollannin yhteiskunta ei ole enää homoge Uusi yhteiskunta, tottuukaa siihen.
Yksi mustan Peten kannattajien väitteistä on, että riidat loppuvat pilata koko juhla lapsille. Mutta jos kyse olisi todella lapsista, mustan peten kannattajat olisivat varmasti kiinnittäneet enemmän huomiota lasten oikeusasiamiehen kaksi vuotta sitten julkaisemaan raporttiin. Siinä todetaan selvästi, että monien värillisten lasten mielestä Black Pete -kausi on erittäin huolestuttava: noina viikkoina he kohtaavat useammin rotuun kohdistuvia haittoja, yleensä muiden lasten, jotka kutsuvat heitä mustaksi Peteiksi ja pilkkaavat heitä.
Tavallaan tämä keskustelu ei välttämättä ole tyypillistä hollantilaisille; se on sellainen keskustelu, jota käydään kaikkialla Euroopassa. Jokaisella maalla on varmasti oma hankala, vanhentunut perinne – jossa kaikki pyrkimykset päivittää sitä tai varmistaa, että se on ketään loukkaavaa, kohtaa kovaa vastarintaa. Kyse ei ole myöskään kokonaan vasemmasta ja oikeasta. Vasemmistolaiset löytyvät helposti Pete-kannalta.Kyse on enemmän kyvystä ja itsevarmuuteen selviytyä muutoksista tai siitä, että olet niin epävarma, että haluat tarttua menneisyyteen, koska tulevaisuus on hyppy tuntemattomaan.
Amerikkalaisen historioitsijan Rick Perlsteinin kirjassa Nixonland Richard Nixonin noususta ja hänen ”hiljaisesta enemmistöstään” kirjoitetaan, että presidentillä oli lahja ”katsoa sosiaalisten pintojen alapuolelle nähdäksesi ja hyödyntääkseen alapuolella roikkuneita maanalaisia totuuksia”, ja hän ymmärsi, että ”tulevaisuus kuului poliitikkoon, joka pystyi hyödyntämään ambivalenssia – nimettömää pelkoa, halua saada se kaikki häviämään; tekemään maailmasta taas rauhallinen, ei kakofoninen sotku”. Ajat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Uusien kanssa tekniikoiden ja sosiaalisen median kautta, nämä muutokset hyppäävät meihin jatkuvasti – niistä ei pääse pakenemaan. Joten halu saada kaikki häviämään kasvaa entisestään.
Hiljaisen enemmistön hiljaisuus on ongelma – paljon muuta joten ehkä kuin mustien kannattajien Pete a ctivistit saatettiin oikeuden eteen. Suurin osa väestöstä näyttää pitävän ajatuksensa itsessään. Silti on mahdotonta käydä vuoropuhelua jonkun kanssa, joka on hiljaa ja puhuu sitten vain äänestyslipun luona ja tuottaa vaalituloksia, joita kukaan ei näe.
Sinterklaas odotetaan 17. marraskuuta Zaanstadissa Amsterdamin pohjoispuolella. Hollantilainen yleisradioyhtiö on ilmoittanut, että Black Pete näyttäisi erilaiselta tänä vuonna – ”vain noki” kasvoillaan eikä korvakoruja. Koko keskustelusta on tullut yksi hyvä asia, että se pakottaa jokainen meistä selvittämään, mitä ideoita ovat, millaisessa kulttuurissa haluamme elää, ja mikä määrittelee maan. Mustan Peten tulisi kuulua menneisyyteen. Meidän pitäisi tietää paremmin kuin pysyä kiinni perinteestä, jolla on rasistisia sävyjä. Yhteiskuntana meidän on otettava kova katsaus itseemme ja ajattele mitä tulevaisuutta haluamme.
• Joost de Vries on hollantilainen kirjailija