Mikä on Vulgata? Aloittelijan opas

Vulgata on neljännen vuosisadan raamatunkäännös latinaksi, jonka on tuottanut pääasiassa Pyhä Jerome. Vanhojen kreikkalaisten käsikirjoitusten, alkuperäisten hepreankielisten, arameankielisten ja olemassa olevien latinankielisten käännösten pohjalta Jerome pyrki luomaan käännöksen, jonka kirkko voisi luotettavasti sanoa säilyttäneen alkuperäiset kirjoitukset.

Jerome valmisti työnsä vuonna 405 jKr. mutta jatkoi Latinalaisen Vulgatin tarkistamista vuosia. Latinankielinen kirkko luotti vuosisatojen ajan tähän käännökseen, erityisesti tutkien raamatullisia tutkimuksia. Yli tuhat vuotta sen valmistuttua Vulgatasta tuli katolisen kirkon virallinen latinankielinen raamattu, joka pysyi vuoteen 1979 asti.

Useimmat ihmiset ovat tietoisia King James Versionin pysyvistä vaikutuksista englantiin, Länsimainen kirjallisuus, taide ja kulttuuri. Mutta latinankielinen Vulgata oli suosituin raamatunkäännös yli vuosituhansien ajan, ennen kuin KJV oli olemassa, myös renessanssin aikana.

Lukuisat englanninkieliset sanat, jotka näemme nykyaikaisissa raamatuissa, käytännössä nostettiin heti Vulgatasta, mukaan lukien ”luominen”, ”pelastus”, ”vanhurskauttaminen” ja ”testamentti”. Sana ”Lucifer”, joka on paholaisten yleinen nimi englanninkielisten keskuudessa, velkaa olemassaolonsa tästä käännöksestä.

Joten mitä tiedämme tästä tekstistä? Miksi ja miten se käännettiin? Ja mikä on sen merkitys nykypäivän kristityille?

Miksi sitä kutsutaan Vulgatiksi?

Nimi ”Vulgate” tulee latinasta, versio vulgata, eli ”yleisesti käytetty versio”. Jerome käytti termiä itse asiassa viittaamaan latinankielisiin käännöksiin, jotka tulivat hänen edessään, koska ne olivat käännöksiä, joita kaikki tuolloin käyttivät.

Nimi tulee juurisanasta vulgus, joka tarkoittaa ”tavallisia ihmisiä”. Tämä on sama juurisana, josta on tullut mautonta, joka tarkoitti tuolloin vain ”ihmisten käyttämää”. Vaikka latina oli tärkein kieli, jota Länsi-Rooman imperiumi käytti, oli eroa tavassa, jolla sitä käytettiin tieteellisissä piireissä, ja tapaan, jolla tavallinen kansalainen puhui sitä. Mautonta latinaa. ”

Osa Jeromon tehtävästä oli tuottaa latinankielinen raamattu, joka kuvastaisi tavallisten ihmisten käyttämää kieltä, jotta useammat ihmiset voisivat ymmärtää Raamattua. kunnes 13. vuosisadalle – kauan sen jälkeen, kun Jerome oli työskennellyt yleisesti – ranskalainen velje Roger Bacon kutsui tätä käännöstä latinalaiseksi Vulgataksi.

Vetus Latina, eli ”vanha latinankielinen raamattu”, tarkoittaa tätä latinalaisten käsikirjoitusten kokoelmaan, jotka on kirjoitettu ennen sitä, jota nyt kutsumme latinalaiseksi Vulgataksi. Tämä voi kuitenkin olla hämmentävää, koska latinaa ennen klassista latinaa kutsutaan myös vanhaksi latinalaiseksi, arkaaiseksi latinaksi tai varhaiseksi latinalaiseksi, eikä Vetus Latinaa ole itse asiassa kirjoitettu vanhan latinan kielellä.

Miksi Latin Vulgate kirjoitettiin ?

Vaikka kreikan kieli oli hallitseva kieli Itä-Rooman valtakunnassa, latina oli länsimaiden yleinen kieli. Kun kristinusko levisi kreikkakielisissä kaupungeissa ja kulki tiensä läpi valtakunnan, kasvava kristillinen kirkko tarvitsi käännöksiä pyhistä kirjoituksistaan latinankielisinä.

Ennen Vulgataa oli paljon muita latinankielisiä käännöksiä Raamatusta. Mutta vaikka ne kaikki perustuivat ensisijaisesti Uuden testamentin Septuaginta- ja kreikkalaisiin käsikirjoituksiin, ne vaihtelivat suuresti, ja joitain niistä käännettiin huonosti. He käänsivät kreikkalaiset idiomit usein suoraan latinaksi, ja jotkut jopa säilyttivät kreikkalaisen sanajärjestyksen, mikä teki niistä melkein salaamattomia latinaksi.

Vuonna 382 paavi Damasus pyysin Jeromeja tarkistamaan olemassa olevat latinankieliset käännökset evankeliumeista käyttäen alkuperäiset kreikkalaiset käsikirjoitukset. Tavoitteena oli tuottaa standardi, arvovaltainen käännös. Projektin päätyttyä Jerome otti tehtäväkseen tarkistaa myös Vanhan testamentin latinankieliset käännökset ja aloitti työn Septuagintasta.

Heprealaisen Raamatun kääntäminen

Muutama vuosi myöhemmin Jerome aloitti uuden käännösprojektin: Vanhan testamentin kääntäminen latinaksi alkuperäisestä hepreasta. Kukaan ei ollut tehnyt sitä aikaisemmin, koska kristityt pitivät Septuagintaa arvovaltaisena. Juutalaisyhteisö kritisoi kuitenkin Septuagintaa huonona käännöksenä.

Vaikka Septuaginta oli kerralla ollut uskomattoman tärkeä juutalaisyhteisölle – se oli ainoa tapa, jolla kreikkakieliset juutalaiset lukivat ja ymmärsivät Vanha testamentti – neljännessä vuosisadassa he olivat huomanneet liikaa ristiriitaisuuksia Septuagintan ja alkuperäisen heprean välillä.

Puhumattakaan siitä, että kristityt käyttivät Septuaginta osoittaakseen, kuinka Jeesus täytti messiaaniset ennustukset.

Joten Jerome käänsi koko heprean Raamatun latinaksi. Vaikka se perustui alkuperäiseen hepreaan, jota juutalainen perinne piti arvovaltaisena, kristillinen kirkko repeytyi.Alkuperäisen heprean kielen käyttö toisinaan loi numeroita, koska monet Uuden testamentin kirjoittajat lainasivat suoraan Septuaginta. Tämä on todennäköisesti osa syytä, miksi kirkko jatkoi Septuagintan käännösten suosimista, myös Jeromon työn jälkeen.

Pyhä Augustinus asui samaan aikaan Jeromon kanssa, ja vaikka hän mieluummin käytti Jeromen käännöstä Septuaginta julkisesti, hän oppi arvostamaan Jeromen hepreankielistä käännöstä.

Jumalan kaupungissa Augustinus huomauttaa: ”Meidän aikanamme pappi Jerome, suuri tutkija ja kaikkien kolmen kielen hallitsija, on tehnyt käännös latinaksi, ei kreikaksi, vaan suoraan alkuperäisestä heprean kielestä. ”

Lisäksi Jerome käänsi useita muita tärkeitä kirjoituksia, mukaan lukien Tobit ja Judith, jotka olivat alun perin aramean kielellä. Näitä varten hänellä oli juutalainen tutkija kerro hänelle, mitä aramealainen tarkoittaa hepreaksi, ja sitten hän käänsi sen latinaksi.

Kuka auttoi Jeromosia saattamaan Uuden testamentin loppuun?

Jerome ei tarkistanut koko latinankielisiä käännöksiä. Uusi testamentti, mutta Vulgatin varhaisimmat kopiot sisälsivät kaikki kirjeet ja Revelatin päällä. Useimmat tutkijat uskovat, että Jeromon aikalainen lisäsi nämä. Jotkut heistä näyttävät olevan uudistettuja, mutta toiset ovat suoraan Vetus Latinasta.

Kukaan ei tiedä varmasti kuka tämä oli.

Mitä kirjoja Vulgate sisältää?

Vulgata sisältää kaikki kirjat, jotka löydät protestanttisista raamatuista, sekä muutaman kirkon kannalta tärkeän kirjoituksen. Jerome kutsui näitä apokryfeiksi osoittaen, että hän ei uskonut heidän kuuluneen kristilliseen kaanoniin, mutta hänen aikansa kirkko oli eri mieltä ja kutsui näitä deuterokanonisiksi, mikä tarkoittaa, että ne olivat osa ”toista kaanonia”. Myöhemmissä kirjoituksissaan Jerome lainaa pari näistä apokryfisistä / deuterokanonisista kirjoista, joiden jotkut tutkijat pitävät todisteena hänen mielensä muuttamisesta.

Katoliset ja itä-ortodoksiset perinteet pitävät näitä kirjoja edelleen deuterokanonisina, kun taas protestantit pitävät niitä apokryfit (minkä vuoksi et löydä niitä protestanttisista Raamatun käännöksistä, kuten NIV).

Tässä ovat kaikki Vulgatan kirjat, joissa apokryfiset / deuterokanoniset kirjat lihavoitu:

Pentateukki

• Genesis
• Exodus
• Leviticus
• Numerot
• 5.Mooseksen kirja

Historialliset kirjoitukset

• Joshua
• Tuomarit
• Ruth
• 1 Samuel
• 2 Samuelia
• 1 kuninkaita
• 2 kuninkaita
• 1 Aikakirjat
• 2 aikakirjat
• Ezra
• Nehemiah
• Tobias (tai Tobit)
• Judith
• Ester

Viisauskirjallisuus

• Työ
• Psalmit
• Sananlaskut
• Saarnaajat
• Salomonlaulu
• Viisaus (tai Salomon viisaus)
• Ecclesiasticus (tai Sirach)

Majuri Profeetat

• Jesaja
• Jeremiah
• Valitus
• Baruch
• Jeremian kirje
• Hesekiel
• Daniel
  • Kolmen lapsen laulu
  • Susannan tarina
  • Bel ja lohikäärme

Ala-profeetat

• Hosea
• Joel
• Amos
• Obadiah
• Joona
• Miika
• Nahum
• Habakkuk
• Sefanja
• Haggai
• Sakaria
• Malakit
• 1 makabeelit
• 2 makabit

Uusi testamentti

• Matteus
• Markus
• Luukas
• Johannes
• Toimii
• Roomalaiset
• 1 korinttilaisille
• 2 korinttilaisille
• galatalaisille
• efesilaisille
• filippiläisille
• kolossalaisille
• 1 tessalonikalaisille
• 2 tessalonikalaisille
• 1 Timoteukselle
• 2 Timoteukselle
• Titukselle
• Filemonille
• heprealaiset
• Jaakob
• 1 Pietari
• 2 Pietari
• 1 Johannes
• 2 Johannes
• 3 Johannes
• Juutalainen
• Ilmoitus

Apokryfi

• Manassen rukous
• 3 esdraa
• 4 esdraa

Kuten näette, Vulgatassa on kymmenkunta kirjaa, jotka eivät sisälly protestanttisiin raamatuihin , ja jotkut Vanhan testamentin kirjoista ovat myös erilaisia kuin mitä löydät nykyaikaisista käännöksistä.

1 Samuel on lueteltu 1 Kuninkaana, 2 Samuel on 2 Kuninkaana, 1 Kuningas on 3 Kuninkaana , ja 2 kuningasta on listattu 4 kuninkaaksi. Hämmentynyt? Jerome myös yhdisti Ezran ja Nehemian yhdeksi kirjaksi, kuten heprealainen Raamattu tekee. Ja kolme apokryfikirjoitusta on myös ryhmitelty Danielin kanssa, vaikka Jerome merkitsi nämä erottamaan ne.

Ja jälleen kerran, Jerome ei kääntänyt tai tarkistanut kaikkia näitä tekstejä. Hän poisti Jeremiahin ja Baruchin kirjeen, koska piti niitä kanonittomina, mutta ne lisättiin myöhempiin Vulgata-painoksiin.

Vulgata-prologit

Jerome kirjoitti lukuisia kirjeitä muille tutkijoille , selittäen havaintonsa ja käännösvalintansa jokaiselle kirjalle. Selviytyneet kirjeet koottiin myöhemmin 16 prologiksi.(Tästä tiedämme, mitä kirjoja Jerome piti apokryfeinä.) Koska nämä ”prologit” on kirjoitettu yksityishenkilöille, niihin sisältyy henkilökohtaisia huomautuksia.

Kaikissa näissä kirjeissä Jerome puolusti alkuperäistä hepreaa Septuagintan sijaan. Yllättäen hän väitti, että hepreankielinen teksti viittaa tosiasiassa Kristukseen enemmän kuin Septuaginta.

Seitsemästoista prologi väittää, että Paavali kirjoitti Heprealaiskirjan. Koska Jerome oli eri mieltä tästä kannasta, tutkijat eivät usko hänen kirjoittaneen. tämä prologi. (Heillä on myös muita syitä, mutta se on iso.) Kuka tahansa tämän prologin kirjoitti, voi olla sama henkilö, joka tarkisti kirjeet ja lisäsi ne Vulgattiin.

Vulgatan vaikutus

Monille länsimaailman kristityille Vulgata oli ainoa Raamattu, jonka he ovat koskaan nähneet. Yli tuhannen vuoden ajan se on kulkenut taiteeseen, kirjallisuuteen, puheisiin ja näytelmiin, joissa esitetään raamatullisia tarinoita. joka oli kyllästetty kristinuskoon, suosituimpaan Bi Käännös ei voinut auttaa, mutta siitä tuli kaikkialla. Vulgata oli kaikkialla.

Latinalainen Vulgata oli niin hallitseva, että se pysyi käytössä vuosisatojen ajan sen jälkeen, kun latina oli kuollut ja antoi tiensä englanniksi. Jeromen käännöksestä oli olennaisesti tullut Raamattu. 1500-luvulla William Tyndale kyseenalaisti ajatuksen, jonka mukaan Raamattua ei voitu kääntää englanniksi, viitaten itse Vulgatan alkuperään:

”Pyhä Jerome käänsi myös Raamatun äidinkielelleen: miksi eikö me myöskään? He sanovat, että sitä ei voida kääntää kielellemme, se on niin töykeä. Se ei ole niin epäkohteliasta kuin väärä valehtelija. Sillä kreikan kieli tavoittelee enemmän englantia kuin latinaa. heprean kieli kokoontuu tuhat kertaa enemmän englannin kanssa kuin latinan kanssa. ”

Tyndale tunsi selvästi joitain tunteita latinasta. Ja vaikka hän koki englannin olevan ylivertainen, Jeromen latinankielinen Vulgata pysyi” tieteellisenä raamatuna ”jopa. sen jälkeen, kun alkuperäiskielistä oli saatavilla useita englanninkielisiä käännöksiä.

Vulgata ja uskonpuhdistus

Uskonpuhdistuksen aikana Raamattu oli jälleen tavallisten ihmisten käsissä. Vaikka Vulgataa oli kopioitu huolellisesti vuosituhansien ajan, painokoneen keksintö mahdollisti nopeasti tuottaa valtavia kopioita englanninkielisistä raamatuista, joten tutkijoiden eliitti ei ollut ainoa, joka pääsi Raamattuun.

Mutta Vulgata jäi teologisten keskustelujen ja tieteellisten kirjoitusten valinnaksi. Jopa John Calvin, yksi kuuluisimmista uskonpuhdistajista, julkaisi latinan saarnoja, joissa käytettiin Vulgataa. Toinen uudistaja, Theodore Boze, viittasi Vulgataan kreikkalaisessa uudessa testamentissaan.

Varhaiset englanninkieliset käännökset, kuten KJV, ottivat Jeromeelta vihjeitä hyödyntämään oman kielensä kauneutta auttamaan vangitsemaan Raamatun merkityksen.

Vaikka protestantit erosivat katolisesta kirkosta, Jeromen monumentaalinen työ pysyi tärkeänä protestanttisen apurahana.

Trentin kirkko

Vuonna 1546 keskellä Uskonpuhdistuksen jälkeen (kun protestantit erosivat katolisesta kirkosta) Trentin neuvosto kokoontui käsittelemään katolisen kirkon suurimpia kysymyksiä. Äskettäin tehdyn painokoneen keksimisen myötä eri raamatunkäännökset räjähtivät paikalle. Katolinen kirkko käytti Vulgataa lukitakseen virallisesti katolisen kaanonin ja totesi, että jokainen kaanonin kirja oli ”kokonaisena kaikilla osillaan, kuten niitä on käytetty lukemiseen katolisessa kirkossa, ja koska ne sisältyvät vanhaan Latinankielinen vulgata-painos. ”

Koska Vulgata oli käännös, jota kirkko oli käyttänyt vuosisatojen ajan, ja se sisälsi erilaisia apokryfisiä / deuterokanonisia tekstejä, nuo tekstit luettiin luonnollisesti kirkossa. vuosisatojen ajan heidät hyväksyttiin kaanoniin.

Neuvoston aikana kirkon johtajat vahvistivat myös Vulgatin viralliseksi latinalaiseksi raamatuksi:

”Lisäksi tämä pyhä ja pyhä synodi – ottaen huomioon ettei Jumalan seurakunnalle voi koitua mitään pientä hyötyä, jos tiedetään, mitä kaikista latinankielisistä painoksista, jotka nyt ovat liikkeessä, pidetään pyhinä kirjoina aitoja – määrää ja julistaa, että mainitut vanhat ja vanhemmat vulgate-painos, joka on ollut niin monen vuoden pidennetyn käytön myötä hyväksytty seurata kirkossa, olla julkisissa luennoissa, väittelyissä, saarnoissa ja näyttelyissä aitoja; ja että kukaan ei uskalla tai olettaa hylkäävän sitä millä tahansa tekosyyllä. ”

Se pysyi kirkon virallisena latinankielisenä raamatuna vuoteen 1979, jolloin Nova Vulgata (uusi latinankielinen käännös alkuperäisestä) käsikirjoitukset) otti kunnian.

Tässä on syytä huomata, että neuvosto ei sanonut, että Vulgata oli virallinen Raamattu tai virallinen Raamatun käännös. Katolinen kirkko levisi lukuisissa maissa, joista monet eivät puhuneet latinaa.Silti kirkon kunnioitus tätä rakastettua latinankielistä käännöstä kohtaan loi suuren esteen Raamatun kääntämiselle saastaisille yleisille kielille, kuten englanniksi.

(William Tyndale kuristettiin kuoliaaksi ja poltettiin vaarnalla Raamatun kääntämiseksi Englanti, vaikka Raamattu oli saatavana käännöksinä kaikilta muilta merkittäviltä eurooppalaisilta kieliltä.)

Odota, mitä tuo vähän Luciferissa oli? nimi Lucifer velkaa olemassaolonsa latinalaiselle Vulgatalle. Mutta saattaa olla yllättävää, kun kuulet, että Lucifer ei oikeastaan ole nimi Vulgatassa. Se on otsikko. Ja se esiintyy neljä kertaa – mukaan lukien kerran Jeesuksen otsikkona Ilmestyskirjan 22:16.

Nimi, jota me kaikki käytämme paholaiseen, tulee virheestä – eikä se ollut Jeromos.

Kaikesta puheestaan alkuperäisestä käännöksestä Tyndale itse kääntyi joskus Vulgatan puoleen, kun hän ei ollut varma kuinka kääntää jotain. Siksi me kaikki tunnemme Saatanan Luciferina, vaikka nimeä ei esiintyisikään alkuperäisessä heprealaisessa Raamatussa.

Nimi tulee yhdestä Vanhan testamentin jakeesta (Jesaja 14:12), jossa Jerome käänsi heprealaisen lauseen Helel ben Shahar (joka tarkoittaa ”loistava, aamun poika”) latinankieliseksi sanaksi lucifer, joka tarkoittaa ”aamutähti”. Septuaginta käyttää kreikkalaista nimeä aamutähdelle heōsphoros, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”aamunkoiton”. Koska Jerome tunsi sekä alkuperäisen heprean että Septuagintan, ja tämä on ainoa paikka, jossa helel esiintyy koko heprealaisessa raamatussa (mikä tekee sen kääntämisestä erittäin vaikeaa), ei ole yllättävää, että Jerome käytti sanaa täällä.

Vaikka latinankielinen sana lucifer esiintyy vielä neljä kertaa Raamatussa, Jesaja 14:12 on ainoa kohta, jossa KJV muuttaa Luciferin oikeaksi nimeksi.

Ja näin Lucifer sai nimensä. , vai mitä?

Useimmissa nykyaikaisissa käännöksissä sanotaan ”aamutähti” Jesajan 14:12: ssa, joten Lucifer ei todellakaan näy missään Raamatussa.

Latinalaisen Vulgatan kesto perintö

Vulgata-sanat levittivät länsimaisen kulttuurin kaikkia puolia yli 1000 vuoden ajan. Se oli standardi tieteellinen raamattu koko seitsemästoista vuosisadan.

Vaikka maailma siirtyi latinaa pidemmälle, Vulgata selvisi ja vaikutti edelleen kirkkoon. Ja aivan kuten niin monilla maailman kielillä on juuret latinaksi, niin suuri osa uskonnollisesta sanastostamme juontaa juurensa Vulgatan kauniisiin lauseisiin.