Vanhempien sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ihmisten on tärkeää ymmärtää, että kiusaamisella voi olla sekä lyhyitä että pitkäaikaisia vaikutuksia kaikkiin osallistujiin. Vaikka suurin osa kiusaamista koskevasta tutkimuksesta on koskenut kiusattuja lapsia ja nuoria, myös muihin kiusaaviin kohdistuu kielteisiä vaikutuksia, samoin kuin muihin sekä kiusattuihin että kiusaaviin, ja jopa niihin, jotka eivät ole suoraan osallisina kiusaamisesta.
Kiusatut lapset
Tutkimusten mukaan kiusatut lapset ja nuoret voivat kokea negatiivisia psykologisia, fyysisiä ja akateemisia vaikutuksia.
Psykologiset vaikutukset
Kiusaamisen psykologisiin vaikutuksiin kuuluvat masennus, ahdistuneisuus, matala itsetunto, itsensä vahingoittaminen (etenkin tyttöjen kohdalla), alkoholin ja huumeiden käyttö sekä riippuvuus, aggressiivisuus ja osallistuminen väkivaltaan tai rikokseen (erityisesti pojille). Vaikka kiusaaminen voi johtaa mielenterveysongelmiin jokaiselle lapselle, niitä, joilla on jo mielenterveysongelmia, kiusataan ja todennäköisemmin kokevat sen kielteiset vaikutukset.
Verkkoväkivalta – kiusaaminen, jota tapahtuu tietokoneiden tai mobiililaitteiden kanssa – on yhdistetty myös mielenterveysongelmiin. Verrattuna verkkokiusaamattomiin ikäryhmiin lapset, jotka olivat verkkohullutettuja, raportoivat korkeammasta masennuksesta ja itsemurha-ajatuksista sekä suuremmasta henkisestä kärsimyksestä, vihamielisyydestä ja rikollisuudesta.
Fyysiset vaikutukset
Kiusaaminen ja itsemurha
Kiusaaminen on masennuksen ja itsemurhan ajattelun riskitekijä. Lapset, jotka kiusaavat toisia, kiusataan tai molemmat kiusaavat ja kiusataan, ajattelevat tai yrittävät itsemurhaa todennäköisemmin kuin lapset, jotka eivät osallistu kiusaukseen ollenkaan.
Kiusaamisen fyysiset vaikutukset voi olla ilmeinen ja välitön, kuten loukkaantuminen fyysisestä hyökkäyksestä. Kiusaamisen jatkuva stressi ja trauma voivat kuitenkin johtaa fyysisiin ongelmiin ajan myötä. Kiusatusta lapsesta voi kehittyä unihäiriöitä – kuten vaikeuksia nukahtaa tai nukahtaa – vatsakipuja, päänsärkyä, sydämentykytystä, huimausta, sateen kastumista ja kroonista kipua ja somaatiota (ts. Ahdistavien, fyysisten oireiden oireyhtymä, jota ei voida selittää kiusaaminen lisää myös kortisolin – stressihormonin – määrää kehossa, mikä tapahtuu tyypillisesti stressaavan tapahtuman jälkeen. Kiusaamisen aiheuttama stressi voi vaikuttaa immuunijärjestelmään ja hormoneihin. Kuvantamistutkimukset osoittavat, että kiusaaminen voi vaikuttaa aivojen toimintaan ja toimintaan, mikä voi auttaa selittämään kiusattujen lasten käyttäytymistä.
Akateemiset vaikutukset
Tutkimus on jatkuvasti osoittanut, että kiusaaminen voi vaikuttaa kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin koulussa. Sillä on kielteinen vaikutus sekä palkkaluokkiin että standardoituihin testituloksiin, jotka alkavat jo päiväkodista ja jatkuvat lukion ajan.
Kiusaavat lapset ja kiusaamisen todistajat
Tutkimusta on tehty hyvin vähän. ymmärretään kiusaamisen vaikutukset kiusaaviin lapsiin ja kiusaamisen todistajiin (esim. sivulliset). Lisää tutkimusta tarvitaan kiusaamisen seurausten ymmärtämiseksi muita kiusaaville henkilöille, etenkin ymmärtämään eroja yleensä aggressiivisten ja toisten kiusaajien välillä.
Kiusaamista todistavien lasten tutkimukset keskittyvät yleensä heidän roolinsa kiusaamistilanteessa (esim. jos he tukivat kiusaavaa tai puolustanutta lasta) ja miksi he tekivät tai eivät puuttuneet asiaan. Vaikka tutkimuksissa arvioidaan harvoin kiusaamisen altistumisen vaikutuksia todistajaan, joissakin tutkimuksissa on havaittu, että kiusaavat todistajat kokevat ahdistusta ja epävarmuutta omien kostotoimien pelkojensa perusteella.
Lapsia, jotka kiusaavat ja kiusataan myös
Lapsia ja nuoria, jotka kiusaavat toisia ja joita myös kiusataan, on suurin riski saada aikaan henkisen ja fyysisen terveyden haitallisia vaikutuksia verrattuna niihin, jotka vain kiusaavat tai vain kiusataan. Nämä lapset ja nuoret voivat kokea yhdistelmän psykologisia ongelmia, negatiivisen käsityksen itsestään ja muista, heikot sosiaaliset taidot, käyttäytymisongelmat ja vertaisryhmän hylkäämisen.
Verrattuna osallistumattomiin ikäisiin, niihin, jotka ovat kiusanneet muita ja on myös kiusattu, heillä on todettu olevan suurempi riski saada vakavia mielenterveyshäiriöitä, heillä on suuri riski itsemurhaa ajatella ja yrittää ja osoittaa lisääntynyttä aggressiivisuutta.
Päätelmä
Kiusaamiselle altistuminen millään tavalla – kiusaamalla, kiusaamalla muita tai todistamalla kiusaavien ikäisensä – vaikuttaa pitkäaikaisesti kielteisesti lapsiin. Kansallisen rikosten uhrikyselyyn tehdyn koulurikollisuuden täydennysosassa todettiin, että vuonna 2015 noin 21 prosenttia 12-18-vuotiaista opiskelijoista ilmoitti kiusatuksi koulussa lukuvuoden aikana.Kun otetaan huomioon kiusaamiselle alttiiden nuorten yleisyys koko kansakunnassa, on tärkeää ymmärtää kiusaamisen seuraukset lapsille ja nuorille, miten se liittyy muihin väkivaltaisiin käytöksiin ja mielenterveyshaasteisiin, jotta niihin voidaan vastata tehokkaasti.
Lataa PDF
Lähde- ja tutkimusrajoitukset
Tässä tietolomakkeessa esitetyt tiedot perustuvat kiusaamistutkimuksen kattavaan katsaukseen, joka esitettiin National Academy of Sciences, Engineering ja lääketieteen raportti nimeltä Kiusaamisen estäminen tieteen, politiikan ja käytännön avulla.
Tämä raportti sisältää kiusaamista koskevaa ajantasaisinta tutkimusta, mutta on tärkeää huomata, että tällä tutkimuksella on useita tärkeitä rajoituksia. Suurin osa tutkimuksesta on poikkileikkauksellinen, mikä tarkoittaa, että se tapahtui yhdessä vaiheessa. Tämäntyyppinen tutkimus osoittaa meille, mitkä asiat liittyvät toisiinsa tuolloin, mutta ei voi kertoa meille, mikä asia tuli ensin tai saiko toinen näistä tapahtumaan.