Kehitysmaa

Kehitysmaiden useimmin keskustelemiin globaaleihin kysymyksiin kuuluvat globalisaatio, maailmanlaajuinen terveyshallinto, terveys ja ennaltaehkäisytarpeet. Tätä kohtaavat kehittyneiden maiden yleensä käsittelemät kysymykset, kuten tieteen ja tekniikan innovaatiot.

Useimmilla kehitysmailla on nämä yhteiset kriteerit:

• Korkea köyhyys – mitattuna BKTL: lla asukasta kohti keskiarvona kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi jos BKTL henkeä kohti on alle 1025 dollaria (vuodesta 2018), maata pidetään vähiten kehittyneenä maana.
• Henkilöresurssien heikkous (perustuu ravitsemuksen, terveyden, koulutuksen ja aikuisten lukutaidon indikaattoreihin).
• Taloudellinen haavoittuvuus (perustuu maataloustuotannon epävakauteen, tavaroiden ja palvelujen viennin epävakauteen) epätavanomaisen toiminnan taloudellinen merkitys, kauppatavaran viennin keskittyminen, taloudellisen pienuuden haitta ja luonnonkatastrofien vuoksi siirtymään joutuneiden väestön prosenttiosuus.

Kaupunkien slummitMuokkaa

YK-elinympäristö raportoi, että 43 prosenttia kehitysmaiden kaupunkiväestöstä ja 78 prosenttia vähiten kehittyneistä maista on slummien asukkaita.

Slummit muodostuvat ja kasvavat eri alueilla eri puolilla maailmaa monista eri syistä. Syitä ovat nopea muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin, taloudellinen pysähtyminen ja masennus, korkea työttömyys, köyhyys, epävirallinen talous, pakotettu tai manipuloitu getostuminen, huono suunnittelu, politiikka, luonnonkatastrofit ja sosiaaliset konfliktit. Esimerkiksi kun väestö kasvaa köyhemmissä maissa, maaseudun ihmiset muuttavat kaupunkeihin laajamittaisen kaupunkien muuttoliikkeen seurauksena, mikä johtaa slummeiden syntymiseen.

Joissakin kaupungeissa, etenkin Etelä-Aasian maissa Saharan Afrikassa slummit eivät ole vain syrjäytyneitä alueita, joilla on pieni väestö; slummit ovat yleisiä, ja niissä asuu suuri osa kaupunkiväestöstä. Näitä kutsutaan joskus ”slummikaupungeiksi”.

Naisiin kohdistuva väkivaltaMuokkaa

Useita naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja esiintyy enemmän kehitysmaissa kuin muualla maailmassa. Esimerkiksi myötäjäisväkivalta ja morsiamen polttaminen liittyvät Bangladeshiin ja Nepaliin. Hapan heitto liittyy myös näihin maihin sekä Kaakkois-Aasiaan, mukaan lukien Kambodža. Kunniatappo liittyy Lähi-itään ja Etelä-Aasiaan. Siepattu avioliitto löytyy Etiopiassa, Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella. Morsiamen hinnan maksamiseen liittyvät väärinkäytökset (kuten väkivalta, ihmiskauppa ja pakkoavioliitot) liittyvät Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Oseanian osiin.

Istanbulin yleissopimus kieltää naisten sukuelinten silpomisen (38 artikla). Vuodesta 2016 lähtien naisten sukuelinten silpominen on ollut laillisesti kielletty monissa Afrikan maissa.

YK: n naisten tietojen ja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamista koskevien tietojen mukaan on arvioitu, että 35 prosenttia naisista on kokenut joko fyysistä ja Läheisten kumppaneiden tekemä seksuaalinen väkivalta tai kumppanin ulkopuolinen seksuaalinen väkivalta (lukuun ottamatta seksuaalista häirintää) jossain vaiheessa elämää. Todisteet osoittavat, että naiset, jotka ovat kokeneet fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa, raportoivat korkeammasta masennuksesta, abortista ja HIV-tartunnasta verrattuna naisiin, jotka eivät ole kokeneet fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.

Tiedot monilta – Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat osoittavat, että miehet, jotka ovat todistaneet isänsä äitiään vastaan, ja miehet, jotka kokevat jonkinlaista väkivaltaa lapsena, ovat todennäköisemmin ilmoittaneet tekevänsä lähisuhdeväkivaltaa aikuissuhteissaan.

Terveydenhuolto ja kansanterveysMuokkaa

Terveydenhuollon vertailu kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden välillä on huomattavasti erilainen. Kehitysmaiden ihmisten elinajanodote on yleensä matalampi kuin kehittyneissä maissa. Tartuntatautien, äitiyskuolleisuuden, lasten ja lapsikuolleisuuden taakka on tyypillisesti huomattavasti suurempi.

Aliravitsemus on yleisempää kehitysmaissa. Tietyissä ryhmissä aliravitsemusaste on korkeampi, mukaan lukien naiset – erityisesti raskaana olevien tai imettävien – alle viiden vuoden ikäiset lapset ja vanhukset. Lasten aliravitsemus ja lasten hidastunut kasvu ovat syy siihen, että yli 200 miljoonaa alle viiden vuoden ikäistä lasta kehitysmaissa ei saavuta kehitysmahdollisuuksiaan. Noin 165 miljoonalla lapsella arvioitiin olevan hidastunut aliravitsemuksesta vuonna 2013.Joissakin kehitysmaissa liikalihavuuden muodossa esiintyvä yliravitsemus alkaa esiintyä samoissa yhteisöissä kuin aliravitsemus.

Seuraava luettelo osoittaa muut merkittävät ympäristöön liittyvät syyt tai tilat sekä tietyt sairaudet, joilla on vahva ympäristökomponentti:

• Sairaus / sairaus (malaria, tuberkuloosi, AIDS jne.): Sairaus aiheuttaa korkeita ja regressiivisiä kustannusrasitteita kehitysmaiden perheille.
• Trooppiset ja tartuntataudit (unohdetut trooppiset sairaudet)
• Turvallinen juomavesi, huono sanitaatio ja hygienia
• Sisäilman saastuminen kehitysmaissa
• Saastuminen (esim. Ilmansaasteet, vesien pilaantuminen)
• Moottoriajoneuvojen törmäykset
• Tahattomat myrkytykset
• Ei-tartuntataudit ja heikot terveydenhuoltojärjestelmät

Vesi, puhtaanapito, hygienia (WASH) Muokkaa

Veden, puhtaanapidon ja hygienian (WASH) saatavuus on hyvin alhaiset monissa kehitysmaissa. Vuonna 2015 Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että ”joka kolmas ihminen eli 2,4 miljardia ihmistä on edelleen ilman saniteettitiloja”, kun taas 663 miljoonalla ihmisellä ei ole vielä pääsyä puhtaaseen ja puhtaaseen juomaveteen. JMP: n vuoden 2017 arvion mukaan 4,5 miljardilla ihmisellä ei ole tällä hetkellä turvallisesti hoidettua sanitaatiota. Suurin osa näistä ihmisistä asuu kehitysmaissa.

Noin 892 miljoonaa ihmistä eli 12 prosenttia maailman väestöstä käytti avointa ulostamista wc: n käyttämisen sijaan vuonna 2016. 76 prosenttia (678 miljoonaa) maailmassa avointa ulostamista harjoittavat 892 miljoonaa ihmistä elävät vain seitsemässä maassa. Maat, joissa on paljon tyhjentäviä ihmisiä, ovat Intia (348 miljoonaa), jota seuraavat Nigeria (38,1 miljoonaa), Indonesia (26,4 miljoonaa), Etiopia (23,1 miljoonaa), Pakistan (19,7 miljoonaa), Niger (14,6 miljoonaa) ja Sudan ( 9,7 miljoonaa).

Kestävän kehityksen tavoite 6 on yksi YK: n vuonna 2015 asettamista 17 kestävän kehityksen tavoitteesta. Siinä vaaditaan puhdasta vettä ja sanitaatiota kaikille ihmisille. Tämä on erityisen tärkeää kehitysmaiden ihmisille.

EnergyEdit

Vuonna 2009 noin 1,4 miljardia ihmiset maailmassa elivät ilman sähköä. 2,7 miljardia luotti puuhun, puuhiileen ja lantaan (kuiva eläinlannan polttoaine) kotienergian tarpeisiin. Tämä nykyaikaisen energiateknologian saatavuuden puute rajoittaa tulojen syntymistä, hämmentää pyrkimyksiä päästä köyhyyteen, vaikuttaa sisäilman pilaantumisen aiheuttamaan ihmisten terveyteen ja edistää maailmanlaajuista metsäkadoa ja ilmastonmuutosta. aurinkoenergiana paikan päällä ja parannetuina keittouuneina tarjoavat maaseudun kotitalouksille nykyaikaisia energiapalveluja.

Uusiutuva energia voi olla erityisen sopiva kehitysmaille. Maaseudulla ja syrjäisillä alueilla fossiilisista polttoaineista tuotetun energian siirto ja jakelu voi olla vaikeaa ja kallista. Uusiutuvan energian tuottaminen paikallisesti voi olla toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

Uusiutuva energia voi suoraan edistää köyhyyden lieventämistä tarjoamalla yritysten luomiseen ja työpaikkojen luomiseen tarvittavaa energiaa. Uusiutuvan energian tekniikat voivat myötävaikuttaa köyhyyden lievittämiseen tarjoamalla energiaa ruoanlaittoon, tilan lämmitykseen ja valaistukseen.

Kenia on maailman johtava asennettujen aurinkosähköjärjestelmien lukumäärä asukasta kohden.

PollutionEdit

Sisäilman epäpuhtauksien muokkaus

Sisäilman saastuminen kehitysmaissa on suuri terveysriski. Biomassan polttaminen on merkittävä sisäilman saastumisen lähde kehitysmaissa. Kolme miljardia ihmistä kehitysmaissa ympäri maailmaa luottaa biomassaan puun, puuhiilen, lannan ja satojäämien muodossa kotimaisena ruoanlaittopolttoaineena. Koska suuri osa ruoanlaitosta tehdään sisätiloissa, joissa ei ole asianmukaista tuuletusta, miljoonille ihmisille, pääasiassa köyhille naisille ja lapsille, on vakavia terveysriskejä.

IAP: lle altistuminen johtuu maailmanlaajuisesti 4,3 miljoonasta kuolemasta. vuonna 2012, lähes kaikki matalan ja keskituloisissa maissa. Kaakkois-Aasian ja Länsi-Tyynenmeren alueet kantavat suurimman osan taakasta kuolleilla 1,69 ja 1,62 miljoonaa. Afrikassa tapahtuu melkein 600 000 kuolemaa. Aikaisemman arvion mukaan vuodelta 2000 kuolleiden määrä oli 1,5–2 miljoonaa.

Edullisen ratkaisun löytäminen sisäilman pilaantumisen monien vaikutusten poistamiseksi on monimutkaista. Strategioihin kuuluu palamisen parantaminen, savualtistuksen vähentäminen, turvallisuuden parantaminen ja työvoiman vähentäminen, polttoainekustannusten alentaminen ja kestävyyteen puuttuminen.

Veden pilaantuminenMuokkaa

Veden pilaantuminen on suuri ongelma monissa kehitysmaissa. Se edellyttää vesivarapolitiikan jatkuvaa arviointia ja tarkistamista kaikilla tasoilla (kansainvälisesti yksittäisiin pohjavesiin ja kaivoihin saakka). On sanottu, että vesien pilaantuminen on johtava kuoleman ja sairauksien aiheuttaja maailmanlaajuisesti ja että se aiheuttaa päivittäin yli 14 000 ihmisen kuoleman.

Intia ja Kiina ovat kaksi maata, joissa veden pilaantuminen on korkea. : Intiassa arviolta 580 ihmistä kuolee päivittäin veden pilaantumiseen liittyvään sairauteen (mukaan lukien vesillä levittävät sairaudet). Noin 90 prosenttia Kiinan kaupunkien vedestä on saastunutta. Vuodesta 2007 lähtien puolella miljardilla kiinalaisella ei ollut pääsyä turvalliseen juomaveteen.

Lisätietoja veden pilaantumisesta useissa maissa, mukaan lukien monet kehitysmaat:

Climate changeEdit

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on vahvistanut, että ilmastojärjestelmän lämpeneminen johtuu ihmisen väliintulo on ”yksiselitteistä”. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat ympäri maailmaa ja johtavat sellaisiin tapahtumiin kuin äärimmäiset sääilmiöt, kuivuus, tulvat, biologisen monimuotoisuuden väheneminen, taudit ja merenpinnan nousu, jotka ovat vaarallisia yhteiskunnalle ja ympäristölle. Vaikka kehitysmaat eivät ole olleet pääasiallisia ilmastonmuutoksen aiheuttajia, ne ovat eniten vaarassa näiden muutosten vaikutuksista, ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa voi olla haasteita johtuen päällekkäisistä aiheista: korkea ilmastonmuutos, heikko taloudellinen tila, rajoitettu pääsy teknologiaan, puutteelliseen infrastruktuuriin ja rajoitettuihin resursseihin. Jos maa on erityisen herkkä ilmastonmuutokselle, niitä kutsutaan ”erittäin ilmastoherkiksi”. Tämä koskee monia Saharan eteläpuolisen Afrikan maita, hauraita valtioita tai epäonnistuneita valtioita kuten Afganistan, Haiti, Myanmar ja Somalia sekä pieniä saarivaltioita. Tapauksissa, joissa kehitysmaat tuottavat vain pieniä määriä kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden, mutta ovat hyvin alttiita ilmaston lämpenemisen kielteisille vaikutuksille, kuvaajana on käytetty termiä ”pakotetut ratsastajat” ja ”ilmaisia ratsastajia”. Tällaisia maita ovat Komorit, Gambia, Guinea-Bissau, São Tomé ja Príncipe, Salomonsaaret ja Vanuatu. Ilmastohaavoittuvuus on kvantifioitu Climate Vulnerability Monitor -raporteissa vuosina 2010 ja 2012. Ilmaston haavoittuvuutta kehitysmaissa esiintyy neljällä vaikutusalueella: terveys, äärimmäiset sääolot, elinympäristöjen menetys ja taloudellinen stressi. Ilmaston haavoittuvuusseurannan vuonna 2012 laatimassa raportissa arvioitiin, että ilmastonmuutos aiheuttaa keskimäärin 400 000 kuolemaa vuodessa, pääasiassa kehitysmaiden nälän ja tartuntatautien takia.: 17 Nämä vaikutukset ovat vakavimpia maailman köyhimmille maille. Ilmastonmuutoksen aiheuttaneiden ja ilmastonmuutoksesta eniten kärsivien, ilmaston oikeudenmukaisuuden, välisen ristiriidan tunnustaminen. Siitä on keskusteltu joissakin Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastomuutoskonferensseissa (COP).

Ilmastonmuutos aiheuttaa myös taloudellisia rasitteita: Vähiten kehittyneiden maiden taloudet ovat menettäneet keskimäärin 7% bruttokansantuotteestaan vuonna 2010 pääasiassa työn tuottavuuden heikkenemisen vuoksi.: 14 Merenpinnan nousevat kustannukset Yksi prosentti BKT: sta vähiten kehittyneille maille vuonna 2010 – 4% Tyynenmeren alueelle – maailman taloudesta menetetään vuosittain 65 miljardia dollaria.Toinen esimerkki on vaikutus kalastukseen: noin 40 laskee kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset kalastukseen. Tämä vaikuttaa erityisesti kehitysmaihin, joilla on suuri kalastusala.: 279 Cancúnin COP16-konferenssin aikana vuonna 2010 avunantajamaat lupasivat vihreän ilmastorahaston kautta vuosittain 100 miljardia dollaria vuoteen 2020 mennessä kehitysmaille sopeutua ilmastonmuutokseen. Kehittyneiden maiden konkreettisia lupauksia ei kuitenkaan ole saatu. Emmanuel Macron (Ranskan presidentti) sanoi Bonnissa vuonna 2017 pidetyssä YK: n ilmastokonferenssissa (COP 23): ”Ilmastonmuutos lisää epäoikeudenmukaisuutta jo epäreiluun maailmaan”. Taloudellinen kehitys ja ilmasto liittyvät erottamattomasti etenkin köyhyyden, sukupuolten tasa-arvon ja energian ympärille.

Ilmastonmuutoksen torjunta on mahdollista vain, jos kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti kestävän kehityksen tavoite 13, saavutetaan ilmastotoimet.

Ilmastostressi lisää todennäköisesti nykyisiä muuttoliikekuvioita kehitysmaissa ja muualla, mutta sen ei odoteta aiheuttavan täysin uusia ihmisvirtoja.: 110 Maailmanpankin vuonna 2018 antamassa raportissa arvioitiin, että noin 143 miljoonaa ihmistä kolmella alueella (Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa) saattoi joutua muuttamaan omassa maassaan pakenemaan ilmaston hitaista vaikutuksista muuttaa. Ne muuttavat vähemmän elinkelpoisilta alueilta, joilla veden saatavuus ja sadon tuottavuus ovat alhaisemmat, ja alueilta, joihin merenpinnan nousu ja myrskytuhat vaikuttavat.

Huolimatta kumulatiivisista stressitekijöistä ja haasteista, joita kehitysmailla on sopeutumisessa vaikutuksiin Ilmastonmuutoksen torjunnassa on joukko maailman johtavia toimijoita, kuten Bangladesh. Bangladesh loi vuonna 2009 kansallisen ohjelman, jossa keskityttiin maan sopeutumiseen ilmastonmuutokseen (ensimmäinen maa, joka teki niin). Se perusti rahaston tukemaan näitä suunnitelmia ja käytti tähän tarkoitukseen keskimäärin miljardi dollaria vuodessa.

VäestönkasvuMuokkaa

Viime vuosikymmenien aikana maailman väestönkasvu on pitkälti johtunut kehitysmaista, joissa syntyvyys on usein korkeampi (suurempi hedelmällisyysaste) kuin kehittyneissä maissa. Yhdistyneiden Kansakuntien mukaan perhesuunnittelu voi auttaa hidastamaan väestönkasvua ja vähentämään köyhyyttä näissä maissa.

Väkivaltaiset paimen ja maanviljelijän väliset konfliktit Nigeriassa, maaliskuun 2019 iskut Fulanin paimenille Malissa, Sudanin nomadilaiset ilmastonmuutos, maaperän huonontuminen ja väestönkasvu ovat pahentaneet konflikteja ja muita konflikteja Sahelin alueen maissa. Kuivuus ja ruokapula on liitetty myös Pohjois-Malin konfliktiin.

Huono hallintotapaMuokkaa

Monien kehitysmaiden katsotaan olevan vapaat tai puutteelliset demokratiat vapausindeksien, kuten Democracy Index, Vapaus maailmassa ja vapauden hakemisto maailmassa ja dekolonisoinnin ja itsenäisyyden jälkeen eliiteillä on usein ollut oligarkkinen hallinto hallituksessa.

Terveen demokraattisen valtion perustamista on usein haastanut laaja korruptio ja nepotismi. vähäinen luottamus ja osallistuminen demokraattiseen prosessiin. Poliittinen epävakaus ja poliittinen korruptio ovat yleisiä ongelmia.

OthersEdit

• Lisääntynyt ja tehostettu teollisuus- ja maataloustuotanto ja myrkyllisten kemikaalien päästöt suoraan maaperään, ilmaan ja veteen.
• Energian kestämätön käyttö voimavarat.
• Elinkeinojen suuri riippuvuus luonnonvaroista, mikä johtaa näiden resurssien kestämättömään hyväksikäyttöön tai ehtymiseen
• Lasten avioliitto
• Velkaantuminen (ks. kehitysmaiden velka)
• Julkishallinnon suorittaminen (ks. julkishallinnon uudistaminen kehitysmaissa)
• Ruokavaje
• Lukutaidottomuus
• Työttömyys

Monien kehitysmaiden talouksissa yritetään valmistaa tuotteita, ja suurin osa viennistä menee edistyneisiin maihin. Kun edistyneet kansakunnat kohtaavat talouden laskusuhdanteen, ne voivat nopeasti siirtyä kehitysmaiden kauppakumppaneille, kuten maailmantalouden laskusuhdanne 2008–2009 osoittaa.