Pohjois-Amerikan ja Euroopan eteisvärinää koskevat suuntaviivat ovat ristiriitaisia matalan / keskitason aivohalvausriskin potilaiden luokittelussa. Tavoitteenamme oli tutkia, paransivatko CHA2DS2-VASc-pisteet AF-potilaiden riskikerrostumista, joiden CHADS2-pisteet olivat 0-1. Käyttämällä valtakunnallisten tanskalaisten rekisterien 1997–2008 yksilöllisen tason linkitystä tunnistimme potilaat, joille oli annettu AF, joiden CHADS2-pisteet olivat 0–1 ja joita ei hoidettu K-vitamiinin antagonisteilla tai hepariinilla. Potilailla, joiden CHADS2-pisteet olivat 0, 1 ja 0-1, aivohalvauksen / tromboembolian määrät määritettiin CHA2DS2-VASc-pisteiden mukaan ja CHA2DS2-VASc-pisteiden nousuun liittyvä riski arvioitiin Cox-regressiomalleissa, jotka oli oikaistu vuoden inkluusio ja verihiutaleiden hoito. Ylimääräisten CHA2DS2-VASc-riskitekijöiden lisäämisen arvo CHADS2-pisteisiin arvioitiin c-tilastoilla, NET-luokituksen parantamisella (NRI) ja integroidulla syrjinnän parantamisella (IDI). Mukaan otettiin 47576 potilasta, joiden CHADS2-pisteet olivat 0-1, näistä 7536 (15,8%) oli CHA2DS2-VASc-pisteet = 0, 10 062 (21,2%) olivat CHA2DS2-VASc-pisteet = 1, 14310 (30,1%) olivat CHA2DS2-VASc pisteet = 2, 14188 (29,8%) olivat CHA2DS2-VASc-pisteet = 3, ja 1480 (3,1%) olivat CHA2DS2-VASc-pisteet = 4. Kohortista, jonka CHADS2-pisteet olivat 0-1, aivohalvauksen / tromboembolian määrä 100 henkilötyövuotta kohden kasvoi CHA2DS2-VASc-pistemäärän kasvaessa (95%: n luottamusväli): 0,84 (0,65-1,08), 1,79 (1,53-2,09), 3,67 (3,34-4,03), 5,75 (5,33-6,21) ja 8,18 (6,68-10,02) yhden vuoden seurannassa CHA2DS2-VASc-pisteillä 0, 1, 2, 3 ja 4. Potilaat, joiden CHADS2-pistemäärä = 0, eivät kaikki olleet ”matalan riskin”, ja yhden vuoden tapahtumien määrä vaihteli välillä 0,84 (CHA2DS2-VASc-pisteet = 0) – 3,2 (CHA2DS2-VASc-pisteet = 3). Cox-regressioanalyysien, NRI: n ja IDI: n tulokset vahvistivat CHA2DS2-VASc-pistemäärän parantuneen ennustuskyvyn AF-potilailla, joiden CHADS2-pisteet olivat 0-1. Yhteenvetona voidaan todeta, että CHA2DS2-VASc tarjoaa kriittistä tietoa aivohalvausriskistä AF-potilailla, joiden CHADS2-pisteet ovat 0–1, mikä voi auttaa antikoagulaation käyttämistä koskevassa päätöksessä. Jopa potilailla, jotka on luokiteltu ”matalaksi riskiksi” käyttäen CHADS2-pistemäärää = 0, CHA2DS2-VASc-pisteet paransivat merkittävästi pelkästään CHADS2-pistemäärän ennustearvoa, ja CHA2DS2-VASc-pisteet = 0 pystyivät selvästi tunnistamaan ”todella matalan riskin” kohteet. CHA2DS2-VASc-pistemäärän käyttö parantaisi merkittävästi AF-potilaiden luokitusta matalalla ja keskimääräisellä aivohalvausriskillä verrattuna yleisesti käytettyyn CHADS2-pistemäärään.