ALKUPERÄINEN ARTIKLA

Häkin seulontatestin suorituskyvyn arviointi psykiatristen avohoitopotilaiden keskuudessa

Evaluación del desempeño del cage con potilaes psiquiátricos ambulatorios

Clarissa Mendonça Corradi-WebsterI; Milton Roberto LapregaII; Erikson Felipe FurtadoII

TIIVISTELMÄ

Kuvaava ja poikittainen tutkimus CAGE: n suorituskyvyn arvioimiseksi psykiatristen avohoitopotilaiden keskuudessa korkea-asteen yliopistollisessa sairaalassa. Mukavuusnäyte, joka koostuu HCFMRP-USP-potilaista (n = 127). Käytetyt välineet olivat CAGE ja ICD-10-kriteereihin perustuva diagnostinen haastattelu haitalliselle käytölle ja alkoholiriippuvuudelle. CAGE-pisteiden suorituskyky arvioitiin analysoimalla ROC-käyrä, käyttäen ICD-10-kliinistä diagnoosia kultastandardina. Herkkyys ja spesifisyys raja-arvojen mukaisesti ovat: > 0, Sens = 100%, Spec = 0%; > 1, Sens = 100%, Spec = 73,7%; > 2, Sens = 53,8%, Spec = 87,7%; > 3, Sens = 53,8%, Spec = 94,7%; > 4, Sens = 0%; Spec = 100%. Pisteet 1 osoittautuivat ihanteelliseksi kriittiseksi pisteeksi herkkyydelle / spesifisyydelle. > 1 oli paras leikkauspiste CAGE: lle korkea-asteen yliopistollisen sairaalan psykiatristen avohoitopotilaiden joukossa. Testin diagnostiikkatehon ja tulosten luotettavuuden lisäämiseksi sen suorituskykyä tutkimuspopulaatiossa tulisi arvioida.

Kuvaajat: asteikot; herkkyys ja spesifisyys; päihteisiin liittyvät häiriöt; avohoito; alkoholismi

RESUMEN

Estudio descriptivo, transversal, con objeto de assessmentar el desempeño del CAGE entre pacientes psiquiátricos ambulatorios de un hospital universitario terciario. Muestra de conveniencia con potilaes del HCFMRP-USP (n = 127). Fue aplicado el CAGE y entrevista diagnóstica del CID-10 para uso nocivo y alkoholi-riippuvuus. El desempeño de la puntuación en el CAGE fue assessmentado a través del análisis de la curva ROC, usando los diagnósticos del CID-10 como patrón-oro. La sensibilidad y especificidad de acuerdo con punto de corte: > 0, S = 100%, E = 0%; > 1, S = 100%, E = 73,7%; > 2, S = 53,8%, E = 87,7%; > 3, S = 53,8%, E = 94,7%; > 4, S = 0%, E = 100%. La puntuación 1 mostró ser el punto crítico ideal sensibilidad / especificidad. Entre pacientes psiquiátricos ambulatorios de un hospital universitario terciario el punto de corte más adecuado del CAGE fue > 1. A fin de aumentar el poder diagnóstico del test y la seguridad de sus resultados se recomienda que se realice la assessmentación del desempeño del test en la población estudiada.

Kuvaajat: escalas; sensibilidad y especificidad; trastornos relacionados con sustancias; potilaat ambulatoriot; alkoholismi

JOHDANTO

Psykiatrisista ongelmista kärsivien henkilöiden liiallinen alkoholinkäyttö voi olla suuri terveysriski. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan alkoholin riippuvuuden todennäköisyys elinaikanaan on väestössä 14% ja psykiatrisessa häiriössä olevalla henkilöllä 22%. Alkoholiriippuvuuden todennäköisyys on 2,3 kertaa suurempi potilailla, joilla on jokin psykiatrinen häiriö, kuin henkilöillä, joilla ei ole tällaisia häiriöitä (1).

On erittäin tärkeää tunnistaa ongelmallinen alkoholinkäyttö jo varhaisessa vaiheessa, koska se antaa ammattilaiset, joilla on mahdollisuus toimia ennalta ehkäisevästi ja siten vähentää kulutuksen aiheuttamia ongelmia. Psykiatrisilla potilailla alkoholin käyttö voi myös heikentää hoidon noudattamista, olla vuorovaikutuksessa lääkitysvaikutusten kanssa ja pahentaa sairausennusteita.

Viime vuosina on kehitetty erilaisia välineitä ammattilaisten auttamiseksi tässä tunnistamisessa. Näitä instrumentteja voivat käyttää kaikki terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on vähintään koulutusta, ja ne auttavat heitä tekemään lyhyen arvioinnin. Ne ovat hyviä päivittäiseen käyttöön, ovat helposti ja nopeasti sovellettavissa ja tarjoavat selkeän pistemäärän, joka osoittaa alkoholiin liittyvien ongelmien todennäköisyyden. Vaikka diagnoosivälineitä ei olekaan, näitä testejä arvioitiin niiden kyvyn perusteella erottaa luotettavuudesta yksilöiden välillä, joilla on kliininen tila ja jotka eivät ”t”.

70-luvulla luotu CAGE on kyselylomake tätä tarkoitusta varten. Sillä on vain neljä kysymystä, joihin sisältyy tavoitteellisia vastauksia (kyllä / ei), ja sitä käytetään usein sen helpon sovelluksen ja ammattilaisten ja potilaiden hyvän hyväksyttävyyden vuoksi. Se validoitiin Brasiliassa vuonna 1983, jolloin haastattelun helpottamiseksi ehdotettiin sen neljän kysymyksen yhdistämistä vielä kymmenen terveyskäyttäytymistä koskevaan kysymykseen (2). Nimi CAGE tulee jokaisen kysymyksen avainsanoista: 1) Oletko koskaan tuntenut sinun vähentävän juomasi?2) Ovatko ihmiset ärsyttäneet sinua kritisoimalla juomista? 3) Oletko koskaan tuntenut olosi pahaksi tai syylliseksi juomasi suhteen? 4) Onko sinulla koskaan ollut juotavaa ensimmäisenä aamulla hermojesi vakauttamiseksi tai krapulasta pääsemiseksi (ts. Silmänavaajana)? Kysymysten on oltava vastauksia kyllä tai ei, ja vastauksia, kuten ”joskus”, pidetään kyllä vastauksena.

Toinen laajalti käytetty seulontatesti on AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test). Se kehitettiin WHO: n pyynnöstä käytettäväksi vaarallisen käytön, haitallisen käytön ja alkoholiriippuvuuden seulontavälineenä (3). TARKASTUS koostuu 10 kysymyksestä, jotka valmistuvat nollasta neljään ja korostavat alkoholinkäytön häiriöiden tunnistamista viimeisten 12 kuukauden aikana, arvioimalla alkoholinkulutustasoja, riippuvuusoireita ja tähän käyttöön liittyviä ongelmia. Ammattilaiset ovat hyväksyneet sen, ja monet terveyspalvelut käyttävät sitä (4) .Seulontatestit ovat monien tutkimusten kohteena, lähinnä niiden pätevyyden tarkistamiseksi suhteessa tiettyihin ryhmiin, kuten naisiin, vanhuksiin, nuoriin ja psykiatrisiin potilaisiin. Jotkut kirjoittajat ehdottivat muutosta CAGE-kyselylomakkeessa käytettäväksi raskaana olevien naisten kanssa (5). Tämä instrumentti sai T-ACE: n nimen, ja se validoitiin Brasiliassa vuonna 2002 (6). Kirjallisuudessa ehdotetaan myös, että on tehtävä mukautuksia laitteen raja-arvon muuttamiseksi tyydyttävän spesifisyyden ja herkkyyden takaamiseksi (7). Kun CAGE validoitiin Brasiliassa, ehdotettu raja-arvo oli > 2, mutta jotkut kirjoittajat suosittelevat > 1 tutkitun populaation mukaan (8-9). AUDITin käsikirjassa suositellaan myös raja-arvon pienentämistä tai lisäämistä joidenkin määriteltyjen ryhmien kanssa sen havaitsemisvoiman parantamiseksi (3).

Vaikka seulontalaitteet osoittavat olemassa olevan ongelman mahdollisuuden, niitä ei voida käyttää psykiatrisen diagnoosin tekemiseen. Tätä varten väline, jota käytetään yleisemmin, on jäsennelty haastattelu, joka noudattaa ICD-10: n diagnostiikkakriteereitä (DCR-10). Tämän haastattelun avulla voidaan tunnistaa haitallinen käyttö ja alkoholiriippuvuusoireyhtymä käyttämällä ICD-10: n V luvun – Mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöt johdettuja kriteerejä. Se on kehitetty kliiniseen ja yleiseen opetuskäyttöön, ja kun pätevä ammattilainen käyttää sitä, sen voidaan katsoa olevan erittäin luotettava alkoholin käyttöhäiriön diagnosoinnissa (10).

Seuraten kirjallisuudessa seulontalaitteiden mukauttamiseksi, tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida CAGE: n suorituskykyä ongelmallisen alkoholinkäytön tunnistamisessa yliopistollisen sairaalan psykiatrisen poliklinikan potilaiden keskuudessa.

MENETELMÄT

Tehtiin kvantitatiivinen, kuvaava ja poikittainen tutkimus käyttäen avohoitopopulaation mukavuusnäytettä, joka valittiin noudattamiskriteerien mukaan, ilman kiinteää osallistumisjärjestystä ja riippumatta avustavien ammattilaisten häirinnästä. Tiedot kerättiin São Paulon yliopiston Ribeirão Preton lääketieteellisen tiedekunnan yliopistollisen sairaalan kliinisessä psykiatrisessa poliklinikassa (SACP).

Tutkimukseen osallistuivat potilaat, joita avustettiin seuraavissa yksiköissä: Ahdistuneisuushäiriöiden yhtenäisyys, skitsofrenia ja mielialahäiriöt SACP: ssä. Näyte koostui 127 koehenkilöstä. Sisältökriteerit olivat seuraavat: olla yli 18-vuotias, osallistua SACP: hen sen jälkeen, kun se on seulottu ja tutkittu yleisen psykiatrian perusteella diagnoosin ja noudatettavan käytännön määrittelemiseksi, jotta pystytään antamaan luotettavaa tietoa ja suostua osallistumaan tutkimukseen. Potilaat, jotka eivät täyttäneet näitä ehtoja tai tarvitsivat kiireellisiä toimenpiteitä, suljettiin pois.

Tiedonkeruussa käytettiin seuraavia välineitä:
– Strukturoitu ja standardoitu haastattelu potilaan kanssa sosiodemografisen tiedon saamiseksi
– CAGE: alkoholiseulontalaite, käytetään usein tutkimuksissa ja klinikoilla (11–12)
– Diagnostiset kriteerit – ICD-10: jäsennelty haastattelu, ICD-10: n diagnostiikkakriteerien (DCR-10) mukainen , alkoholin käyttöhäiriöiden (haitallinen käyttö ja alkoholiriippuvuus) todentamiseksi.

Tiedot keräsivät lääketieteen opiskelijat ja psykologian tutkinnon suorittaneet tutkimusyhteistyöntekijät. Kaikki haastattelijat saivat haastattelutekniikoihin, seulontavälineiden käyttöön ja arviointiin alkoholinkäyttöhäiriöiden tunnistamisen ICD-10-diagnoosikriteereiden perusteella. He menivät SACP: lle aukioloaikoina ja potilaan kuulemisen päätyttyä residenssilääkäri selitti potilaalle tutkimuksen tavoitteita ja kysyi, halusivatko he osallistua. Jos he sopivat, residenssilääkäri lähti huoneesta ja kutsua haastattelija menemään aloittamaan tiedonkeruu.Haastattelijat lukivat potilaan kanssa ilmaisen ja tietoon perustuvan suostumuksen, tarkistivat, halusivatko he todella osallistua, ja aloittivat sitten haastattelun sosio-demografisen tiedon keräämiseksi. Sen jälkeen he tekivät CAGE-sovelluksen ja haastattelun ICD-10: n diagnosointikriteereille.

Kerätyt tiedot tallennettiin Excel – 2002 -ohjelmaan. CAGE: n arviointi tehtiin varmistamalla sen herkkyys ja spesifisyys käytetyn raja-arvon mukaan verrattuna tässä kultaisena standardina käytetyn ICD-10: n ”haitallisen käytön” ja ”alkoholiriippuvuuden” diagnoosiin. ROC-käyrää käytettiin analysoimaan sopivampi raja-arvo, mikä takaa tyydyttävän herkkyyden ja spesifisyyden.

Tämän projektin hyväksyi Ribeirão Preton lääketieteellisen tiedekunnan eettinen komitea. Haastattelut pidettiin sen jälkeen, kun kaikki potilaat olivat allekirjoittaneet vapaaehtoisten potilaiden ilmaisen ja tietoisen suostumuksen, noudattaen 10. lokakuuta 1996 annetun päätöslauselman nro 196 eettisiä kriteereitä. Haastattelun jälkeen kaikki osallistujat saivat ohjeita vähäriskisestä juomisesta ja tilanteista. jossa heidän tulisi välttää alkoholijuomien kulutusta.

TULOKSET

Näytteen ominaisuudet

Ongelmallinen alkoholinkäyttö

Suhteeseen verrattuna CAGE: n näytteen jakauma kuvaa kuva 01.

CAGE: n suorituskyvyn arviointi psykiatristen potilaiden keskuudessa

CAGE: n suorituskyvyn arviointi tehtiin käyttämällä ROC-käyrän analyysejä, joilla oli ICD-10: n kultainen standardi ”haitallisen käytön” tai ”alkoholiriippuvuuden” kliininen diagnoosi. Kuva 02 osoittaa herkkyyden ja spesifisyyden arvot, jotka on saatu CAGE: n raja-arvon mukaisesti.

Analyysin avulla ROC-käyrän verifioitiin, että ihanteellinen kriittisen pisteen herkkyys / spesifisyys oli pisteelle CAGE. Näiden tietojen perusteella valittiin raja-arvo > 1. Kuva 03 havainnollistaa ROC-käyrän analyyseja.

Ottaen huomioon > 1, positiivisten ja negatiivisten tulosten jakauma CAGE: ssa on esitetty kuvassa 04.

KESKUSTELU

Alkoholinkäyttöön tarkoitettuja seulontavälineitä käytetään laajalti tutkimuksessa ja klinikalla. CAGE-instrumentin käyttö on levinnyt sen nopean ja helpon käytön ansiosta. Kirjallisuudessa suositellaan kuitenkin tämän instrumentin mukauttamista erilaisiin todellisuuksiin ja väestöryhmiin, joten sen suorituskyvyn arvioinnista on tulossa tärkeä. Tutkimus suoritettiin viiden psykiatristen potilaiden kanssa käytettävien alkoholiin liittyvien seulontalaitteiden, mukaan lukien CAGE, suorituskyvystä , ehdotti, että näiden instrumenttien raja-arvot sovitettaisiin paikallisten standardien ja palvelujen ominaisuuksien mukaan (13).

Tutkitussa otoksessa todettiin, että CAGE: n parhaat arvot herkkyydelle ja spesifisyydelle olivat löytyi raja-arvosta > 1 (Sens = 100%; Spec = 73,7%). Kun CAGE käännettiin ja validoitiin Brasiliassa, suositeltava raja-arvo oli > 2 (2). Tässä tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että tämän raja-arvon käyttäminen instrumentti menettäisi melkein 50% sen herkkyydestä tunnistamatta kaikkia potilaiden tapauksia haitalliseen käyttöön tai alkoholiriippuvuuteen. Muut kirjoittajat löysivät tämän ongelman myös verratessaan kahta palveluryhmän potilasryhmää ja ehdottivat raja-arvon pienentämistä monille seulontalaitteille, mukaan lukien CAGE, naisryhmille (9). Enimmäkseen valkoisille pohjoisamerikkalaisille naisille on laaja kirjallisuus, jossa suositellaan raja-arvon > 1 käyttöä CAGE: ssa (14,15). Eräässä tutkimuksessa, jossa arvioitiin otos iäkkäistä ihmisistä, havaittiin myös alhainen herkkyys (48%) raja-arvolla > 2 (16). Ortopedian klinikan avohoitopotilaiden kohdalla CAGE: n raja-arvoa > 1 pidettiin sopivimpana arvolla 85% herkkyydelle ja 89% spesifisyydelle (17). Brasiliassa tehdyssä tutkimuksessa CAGE: n pätevyyden todentamiseksi sairaalahoidossa olevilla potilailla, joilla on alkoholiriippuvuutta kliinisestä lastentarhasta, havaittiin myös herkkyyden (93,8%) ja spesifisyyden (85%) arvot riittävämmiksi raja-arvon käytöllä > 1 (18).

Vahvistettiin, että CAGE: n käytön yhteydessä ihmiset olivat enemmän mukana ”tapauksina” ja sitten diagnoosien käytön yhteydessä. ICD-10: n kriteerit. On tärkeää korostaa, että ICD-10-kriteerit viittaavat viime vuoteen ja CAGE viittaavat käyttöikään. Tämä selittää CAGE: n käytön yhteydessä havaitut tapaukset.Toinen mahdollinen selitys on, että CAGE tunnisti henkilöt, joilla oli vaarallista alkoholinkäyttöä, mutta koska heillä ei ollut mitään haittaa, heitä ei tunnistettu ICD-10: n haitallisten käytäntöjen perusteella. Joten CAGE valitsi henkilöt, jotka ovat juomisen psykopatologian jatkuvuuden eri kohdissa, luotettavana kliinisenä merkkinä jollekin seuraavista olosuhteista: vaarallinen käyttö, haitallinen käyttö ja riippuvuus, joita on esiintynyt koko elämän ajan.

Avohoitoklinikoita käyttävien psykiatristen potilaiden alkoholin ongelmallisen käytön tunnistamiseksi on suositeltavaa käyttää seulontalaitteita. CAGE osoitti tässä olevan hyvä väline tähän tarkoitukseen, nopea, helppo ymmärtää ja pelottamaton. Tässä tutkimuksessa sen sopivampi raja-arvo oli > 1. Testin diagnosointitehon ja tulosten luotettavuuden parantamiseksi sen suorituskyvyn arviointi tutkittua väestöä suositellaan.

1. Maailman terveysjärjestö. Neurotiede psykoaktiivisten aineiden käytöstä ja riippuvuudesta. Genebra: Maailman terveysjärjestö; 2004. 264p.

2. Masur J, Monteiro MG. CAGE-alkoholismin seulontatestin validointi Brasilian psykiatrisessa sairaalassa. Braz J Med Biol Res 1983; 16 (3): 215-8.

3. Babor TF, Higgins-Biddle JC, Saunders JB, Monteiro MG. TARKASTUS: teste para identificação de problem relacionados ao uso de álcool: roteiro para uso em atenção primária. Ribeirão Preto: PAI-PAD; 2003.

6. Fabrri CE. Desenvolvimento e validção de instrumento para rastreamento do uso nocivo de álcool durante a gravidez (T-ACE). . Ribeirão Preto (SP): Faculdade de Medicina de Ribeirão Preto / USP; 2002.

7. Aertgeerts B, Buntinx F, Kester A.CAGE: n arvo alkoholin väärinkäytön ja alkoholiriippuvuuden seulonnassa yleisistä kliinisistä populaatioista: diagnostinen meta-analyysi. J Clin Epidemiol 2004; 57: 30-9.

8. Cherpitel CJ. Sukupuoli, loukkaantumistila ja aikuisuuteen liittyvät erot alkoholiongelmien seulontalaitteiden suorituskyvyssä Yhdysvaltain latinalaisamerikkalaisten päivystyspotilaiden keskuudessa. Huumeiden alkoholiriippuvuus 1999; 53: 147 – 57.

9. Cherpitel CJ, Borges G.Alkoholiongelmien seulontalaitteet: Meksikon amerikkalaisten ja meksikolaisten potilaiden välisten leikkauspisteiden vertailu päivystyshuoneessa. Subst Use väärinkäyttö 2000; 35 (10): 1419-30.

10. Organização Mundial da Saúde. Classificação de Transtornos Mentais e de Comportamento da CID-10: critérios diagnósticos para pesquisa. Porto Alegre: Artes Médicas, 1998.

11. Paz Filho GJ, Sato LJ, Tuleski MJ, Takata SY, Ranzi CCC, Saruhashi SY, Spadoni B.Emprego do questionário CAGE para detecção de transtornos de uso de álcool em pronto-socorro. Rev Assoc Med Bras 2001; 47 (1): 65-9.

12. Santos MB, Gailit Jr A, Sato MT, Lawryniuk M, Sater JB, Czpak JC. Aplicação do método ”CAGE” para estudo da prevalência e detecção precoce do alcoolismo em enfermarias gerais e especializadas de um hospital universitário. Rev Bras Educ Med 1994; 18 (1): 28-34.

13. Watson CG, Detra E, Fox KL, Ewing JW, Gearhart LP, Demotts JR. Viiden alkoholismitoimenpiteen vertailevat samanaikaiset pätevyydet psykiatrisessa sairaalassa. J Clin Psychol 1995; 51 (5): 676 – 84.

14. Cherpitel CJ. Analyysi leikkauspisteistä seulontalaitteille alkoholiongelmien varalta hätätilanteessa. J Stud Alcohol 1995; 56 (6): 695 – 700.

18. Castells MA, Furlanetto LM. CAGE-kyselyluvan voimassaolo alkoholiriippuvaisten sairaalassa olevien potilaiden seulontaan. Rev Bras Psiquiatr 2005; 27 (1): 54-7.