Keisari

Keisari on Japanin ja ihmisten ykseyden symboli, suorittaa seuraavan toimii valtion asioissa kabinetin neuvojen ja suostumuksella, kuten perustuslain, lakien, kabinettimääräysten ja sopimusten muutosten julistaminen, valtiopäivien kokous, edustajainhuoneen purkaminen, yleisten asioiden julistaminen valtiopäivien jäsenten valinta, todistus valtioministerien ja muiden virkamiesten nimittämisestä ja erottamisesta laissa säädetyllä tavalla sekä suurlähettiläiden ja ministerien täydet valtuudet ja valtakirjat, kunniamerkkien myöntäminen, ratifioimiskirjojen todistus ja muut diplomaattiset asiakirjat lakien mukaisesti, ulkomaisten suurlähettiläiden ja ministereiden vastaanottaminen sekä seremoniallisten tehtävien suorittaminen, vaikka hänellä ei ole hallitukseen liittyviä valtuuksia.

Hän nimittää myös pääministerin ja korkeimman oikeuden pääjohtajan valtiopäivien ja hallituksen nimittämiksi.

Tässä suhteessa keisarin asema sodanjälkeisessä Japanissa eroaa sodanjälkeisistä päivistä, jolloin keisari oli suvereenin vallan lähde.

Keisarillinen valtaistuin on dynastinen ja onnistunut isältä pojalle.

Ruokavalio

Kansanedustaja, joka koostuu kahdesta talosta – edustajainhuoneesta ja neuvonantajainhuoneesta, on valtiovallan korkein elin ja ainoa laki. valtion elin.

Edustajainhuone koostuu 480 jäsenestä, joista 300 valitaan yksipaikkaisista vaalipiireistä ja 180 suhteellisen edustusjärjestelmän kautta, jossa kansakunta on jaettu 11 vaaliryhmään, jotka koon mukaan palaavat 6–30 jäsentä. Heidän toimikautensa on neljä vuotta, mutta heidän toimikautensa päättyy ennen koko toimikauden päättymistä, jos parlamentti hajotetaan.

Neuvostokunnan jäsenmäärä on yhteensä 242, joista 96 valitaan suhteellisen edustusjärjestelmän kautta yhdestä valtakunnallisesta vaalipiiristä ja 146 47 prefektuurin vaalipiiristä, joista jokainen palaa 2–8 jäsentä. Heidän toimikautensa on kuusi vuotta, ja puolet jäsenistä valitaan joka kolmas vuosi.

Molemmilla taloilla on sama valta joillakin poikkeustapauksilla, joissa edustajainhuoneen päätös edeltää neuvoston edustajainhuoneen päätöstä.

Ruokavalio aloittaa 150 päivän tavallisen istuntonsa kunkin vuoden tammikuusta, jota ruokavalio voi pidentää vain kerran. Hallitus voi päättää kutsua koolle ylimääräiset istunnot tarvittaessa.

Kabinetti

Täytäntöönpanovalta on kabinetilla, joka koostuu pääministeristä ja enintään 17 valtionministeristä (mukaan lukien ministerit, joilla ei ole salkkua, ja pääministerin sihteeristä). kollektiivisesti vastuussa ruokavaliosta. Hallituksen on erotettava joukkonsa, kun pääministerin virka vapautuu tai kun valtiopäivien ensimmäinen istunto kutsutaan koolle edustajainhuoneen yleisten vaalien jälkeen. Jos edustajainhuone tekee epäluottamusta koskevan päätöslauselman tai hylkää luottamuspäätöksen, kabinetti eroaa joukosta, ellei edustajainhuone purkaudu kymmenen päivän kuluessa.

Pääministerin, jonka valtiopäivien jäsenet nimittävät valtiopäivien päätöksellä ja keisari, on oltava siviili.

Pääministeri nimittää valtioiden ministerit ja voi erottaa heidät valintansa mukaan. Kabinettia edustava pääministeri toimittaa valtiopäiville laskuja, raportoi valtiopäiville yleisistä kansallisista asioista ja ulkosuhteista sekä valvoo ja valvoo eri hallinnonaloja.

Kabinetilla on kabinettitoimisto ja 11 ministeriötä, jotka on perustettu vastaavilla sijoittautumislaeilla ja jotka on lueteltu kansallisen hallituksen organisaatiolaissa, sekä kabinetin sihteeristö, kabinetin lakitoimisto, kansallinen henkilöstöviranomainen, Japanin turvallisuusneuvosto ja muut hallituksen elimet.

On olemassa tarkastuslautakunta, joka on perustuslaillisesti riippumaton organisaatio, joka tarkastaa valtion ja muiden julkisten yritysten ja virastojen lopullisen tilinpäätöksen.

Oikeuslaitos

Koko oikeusvalta kuuluu korkeimmalle tuomioistuimelle ja alemmille tuomioistuimille, kuten ylemmille tuomioistuimille, käräjäoikeuksille, perhe- ja yleistuomioistuimille.

Ylimääräistä tuomioistuinta ei voida perustaa, eikä millään toimeenpanovallan elimellä voi olla lopullista oikeudellista valtaa.

Korkeimman oikeuden tuomarit, paitsi keisarin nimittämä pääministeri, nimitetään kabinetissa. . Myös kabinetti nimittää alempien oikeusasteiden tuomarit, mutta vain korkeimman oikeuden nimeämien henkilöiden luettelosta.